Poistuin Facebookin mielipuolisesta virtuaalimaailmasta vajaat kaksi vuotta sitten – päätös, jota en ole katunut päivääkään. Enää en siis joudu pahoittamaan mieltäni kanssakulkijoiden huonon käytöksen vuoksi lukiessani ’lähimmäisille’? osoitettuja törkeyksiä tai harmitellessani vahinkoa, jota harkitsemattomat, syvästi loukkaavat sanat kohteelleen aiheuttavat.
Olen aina ihmetellyt, miksi minkä tahansa moottoriajoneuvon ajaminen, tai vaikkapa metsästyskortin hankinta, vaatii sääntöjen opettelua ja lopputentin hyväksyttävää suorittamista ja sitten yhteiskunta sallii avioliiton ilman minkäänlaista kurssittamista tai lasten hankinta on mahdollista ilman, että osoitat kelpoisuutesi todella vaativaan, elämän kestävään kasvatustehtävään?
Erityisesti tämä jälkimmäinen on askarruttanut mieltäni, kun esim. koulun opetushenkilökunnan, tai rehtorin, päälle suolletaan mitä uskomattomampia törkeyksiä. Jos vanhemmat toimivat epäkunnioittavasti, ja jopa rikollisesti, lastensa opettajia kohtaan, miten he pystyvät toimimaan kelvollisesti omien lastensa kasvatustehtävässä?
Kasvatuksen vaikutuksesta lasten mielenterveyshäiriöihin on vahvaa tutkimusnäyttöä. Mitä enemmän on kasvatuskelvottomia vanhempia, sitä vaativampi ja raskaampi tehtävä on koululla, jolle kasvatus ei itse asiassa edes kuulu vaan sen tulisi voida keskittyä lasten ja nuorten opettamiseen ja opiskelun ohjaamiseen.
Kokeillaanko joskus kiittää enemmän, valittaa vähemmän ja katsoa, mikä vaikutus tällä toimintatavalla on lopputulokseen? Tukekaamme yhteisvoimin lasten positiivisia puolia, tarjotkaamme heille turvallinen perhe-elämä ja olkaamme esimerkkinä yhteiseen hyvään pyrkivästä toiminnasta. Kotona, koulussa ja työpaikalla.
Loading ...
