Jouluruokien lisäksi joulusauna on yksi suomalaisen joulun vanhimmista perinteistä. Aattona saunottiin myös muissa Pohjoismaissa ja Viron talonpoikien keskuudessa, mutta tiukimmin perinne on säilynyt osana suomalaista joulua.
Pyhä paikka
Sauna oli esi-isillemme pyhä paikka, johon liittyivät kaikki elämän suuret tapahtumat. Saunassa synnytettiin, ja saunassa myös kuoltiin sekä pestiin vainajat. Jouluna vietettävä Jeesuksen syntymäjuhla lisäsi joulusaunan pyhyyttä, ja saunojat kunnioittivat kirkollista juhlaa hartaudella ja hiljaisuudella.
Muutenkaan saunakeskusteluihin eivät kuuluneet sopimattomat puheet tai viheltelyt. Saunassa ei ollut pahalle sijaa.
Joulusaunan perinne oli muinaisille suomalaisille juhlan tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Sauna liittyi ennen kaikkea talonpoikien joulun viettoon, säätyläiset eivät saunoneet jouluna.
Joulusaunan lämmittäminen aloitettiin usein jo aattoa edeltävänä iltana. Tavoitteena oli, että koko talonväki ennätti saunoa valoisalla ajalla. Pimeän myötä saunavuoroon saapuisivat talon entiset löylymiehet, joille jätettiin hyvät löylyt ja ovi raolleen tervetulotoivotukseksi.
Yksin ja yhdessä
Suomalaisten käsitys saunan pyhyydestä on varmastikin osaltaan vaikuttanut siihen, että suomalainen saunakulttuuri säilyi, kun taas Länsi- ja Keski-Euroopassa sauna kiellettiin epäsiveellisyyden nimissä.
Espanjassakin saunat liitetään edelleenkin bordelleihin, ja suomalaisen saunan perinteen ymmärtäminen voi olla etelän asukkaalle aluksi hämmentävää.
Joulusauna ja hiljentyminen tulee monelle tarpeeseen kiireen keskellä. Saunaperinteen sisältö on muokkautunut ajan mukaan. Talonpoikaisperinne kulkeutui kaupunkeihin, ja talon saunat muuttuivat taloyhtiön saunoiksi tai yleisiksi saunoiksi. Joulusaunoja lämmitetään edelleenkin taloyhtiöiden saunavuorojen puitteissa, ja yhteissaunat ovat monelle yksi joulun perinteistä.
Outi Hannuksela
Loading ...
