Lukuaika: Jan Wiklund: ”Tällä hetkellä leviävät myös muut virukset kuin korona ja influenssa”

Jan Wiklund: ”Tällä hetkellä leviävät myös muut virukset kuin korona ja influenssa”

Jan Wiklund erittelee Fuengirola.fi:n kolumnissaan eri infektiotautien tartuntatilannetta Aurinkorannikolla ja suositeltavia hoitoja.

Fuengirola.fi
Fuengirola.fi
4 min lukuaika

Tautihuippu influenssan, koronan ja RS-viruksen osalta on toistaiseksi takanapäin, mikä tarkoittaa, että tapausmäärät ovat laskemassa. Ainakin Suomessa tehdyt tilastot ja Costaklinikalla tehdyt virustutkimukset antavat ymmärtää näin olevan. Erilaisia virusinfektioita esiintyy tosin edelleen runsaasti.

Tänä talvikautena influenssa tuli ehkä hieman tavanomaista aikaisemmin. On vaikea ennustaa tässä vaiheessa, tuleeko vielä toinen tautihuippu keväämmällä sekä influenssasta että koronasta. Aurinkorannikolla vierailee ihmisiä monista eri maista, mikä tarkoittaa, että eri maissa esiintyvät epidemiat voivat ylläpitää erilaisia infektiotauteja paikallisesti täällä Aurinkorannikolla.

Tällä hetkellä leviävät myös muut virukset kuin korona ja influenssa, jotka voivat myös aiheuttaa korkeaa kuumetta, kuivaa tai rohisevaa yskää sekä väsymystä. Muiden virusten aiheuttamat infektiot ovat oirekuvan puolesta niin samankaltaisia kuin koronan tai influenssan aiheuttamat oireet, että pelkästään oireiden perusteella on vaikea määrittää, mistä viruksesta on kyse.

- Mainos -

Virus vai bakteeri – lepo vai antibiootti?

Ilokseni olen saanut huomata, että yleistietämys flunssista on lisääntynyt myös potilaiden keskuudessa. Nykyään myös potilaat tiedostavat paremmin, että virusflunssia ei hoideta antibiooteilla. Ylivoimaisesti suurin osa flunssista on viruksen aiheuttamia. Oikea hoito virusflunssaan on riittävä lepo sairastumisen alkupäivinä sekä raskaan fyysisen rasituksen välttäminen hieman pidempään infektion laantumisen jälkeen. Suurimmat ongelmat johtuvat yleensä siitä, ettei infektion aikana malteta levätä.

Virusflunssa voi myös aiheuttaa erilaisia jälkitauteja, joista yleisimmät ovat poskiontelotulehdus ja korvatulehdus. Keuhkoputkentulehdus eli yskä (kuiva tai eritteinen yskä) kuuluu useasti virusflunssan oirekuvaan ja se on harvoin antibiooteilla hoidettava, mutta näitä bakteeri-keuhkoputkentulehduksia tulee ajoittain esille. Keuhkokuumeen merkkinä voi olla uudestaan pahentuneet oireet pitkittyneen tai uudelleen nousseen kuumeen kera.

Milloin lääkäriin?

Vastaanotolla lääkärin tehtävä on selvittää, onko kyseessä viruksen vai bakteerin aiheuttama infektio tai onko kyseessä bakteerin aiheuttama jälkitauti.

Jos voimakkaat flunssaoireet pitkittyvät (yli 1-2 viikkoa), alkuoireiden jälkeen oireet pahenevat uudestaan, kuume pitkittyy tai oma vointi huolestuttaa, on tällöin aina hyvä konsultoida lääkäriä. Lääkärin vastaanotolla tehdään huolelliset tutkimukset tilanteen selvittämiseksi. Näitä tutkimuksia ovat huolellinen potilaan tutkimus vastaanotolla, virustestit, tulehdusarvotesti (jolla erotetaan virus- ja bakteeritaudit) ja poskionteloiden ultraäänitutkimus. Näitä tutkimuksia tehdään kaikilla hyvin varustelluilla lääkäriklinikoilla.

Yskä aiheuttaa päänvaivaa

Yleisin flunssaoireista on keuhkoputken tulehdus eli yskä, joka on virusflunssassa tyypillisesti puuskittainen, aiheuttaen yskänkohtauksia. Lievempi yskä voi kestää jopa 2-3 viikkoa. Makuuasento voi usein provosoida yskän oireita. Virusflunssassa voi esiintyä myös värillisiä limaeritteitä.

- Mainos -

Yskä on yleisin syy lääkäriin hakeutumiselle. Ongelma yskässä on, että siihen ei ole hyvää ja tehokasta lääkehoitoa, ellei kyseessä ole harvinaisempi bakteerin aiheuttama keuhkoputkitulehdus tai keuhkokuume. Usein virustauti voi jättää keuhkoihin pitkäaikaisen ärsytystilan, vaikka itse infektio on jo parantunut. Näin käy usein astmaatikoille, joiden kohdalla kortisoni-inhalaatioannoksen lisääminen voi lievittää oireita merkittävästi. Joskus lääkäri hoitaa pitkittynyttä ja hankalaa yskää kortisonilla myös ei-astmaatikkojen kohdalla.

Tutkimusten mukaan erilaiset yskänlääkkeet tehoavat loppujen lopuksi huonosti yskään. Epäillään, että vaikutus on lievittävä, koska makea neste kostuttaa kurkun päätä, saaden aikaan yskää lievittävän vaikutuksen. Lääketieteellisesti on todettu, että esimerkiksi hunajatee tai muut vastaavat nielun rauhoittajat voivat lievittää yskää myös. Oman kokemukseni mukaan ylivoimaisesti paras yskänlääke on ollut rasituksen välttäminen, myös kevyemmän, kun yskä on pahimmillaan.

Yhteenvetona voin todeta, että paras hoito flunssaan on lepo ja rasituksen välttäminen. Jos tulee huolestuttavia oireita, on hyvä hakeutua lääkäriin. Lääkärin on hyvä tutkia huolellisesti eri keinoin, mikä on yksilöllisesti potilaan kohdalla paras hoito. Epidemiatilanteessa suositellaan edelleen maskien käyttöä ja hyvää käsihygieniaa, tautien leviämisen ehkäisemiseksi.

Jaa tämä artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *