Takana hieno Radio Finlandian roadtrip upeiden, unelmaansa ympäri Itä-Eurooppaa elävien suomalaisten ja loistavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kun lähdimme toimittaja Raija Kurkolan kanssa 8.8. tallinnanlaivaan, oli kuin toinen todellisuus olisi auennut. Edelleen sama laulu lähtiessä yllättävän monilla kuin vuosi sitten; ”…kyllä minäkin lähden sitten matkaan kun taas saa matkustaa…”.
En tajua tästä mitään. Miten niin saa matkustaa? Koko ajan on saanut matkustaa! Mikä ihmeen aivopesu suomalaisiin on tehty? Sitä vaan otetaan ja lähdetään. Kas; kun ollaan reissunpäällä, kukaan ei vahdi, kysele, tenttaa menemisiäsi ja tulemisiasi millään rajoilla. Ikään kuin panta lakkaisi kiristämästä ja syyllisyydentunne kaikkoaa kun köydet irtoaa laivasta tai lentokoneen check-inin portti sulkeutuu takana.
Fb- palstat pullistelee kysymyksiä koronarajoituksista että voiko, saako, kannattaako matkustaa. Näin pienen pienen artikkelin Suomen lehdistössä, jossa sanottiin, että nyt pitäisi alkaa elää. Myös meille roadtrip-matkaajille tulvii kysymyksiä rajoituksista rajoilla. Olemme kuitanneet asian kaikessa lyhykäisyydessään näin: Koronan suhteen käyttäydyimme asianmukaisesti aikarajojen sisällä kussakin maassa. Ulkoministeriön ohjeita noudattaen. Kallein testeistä maksoi 40,- Tallinnassa. Sielläkin ilme testaajilla lähes hämmentynyt kun testaukseen mentiin. Oli ikävää häiritä heidän some-rauhaansa kahvikupin kanssa. Halvin Tsekeissä 7,90.
12 maata läpi ajettuamme, yhden ainoan kerran kysyttiin testejä tai todistuksia Kroatian ja Slovenian rajalla. Siirryimme Schengen-alueelle sen ulkopuolelta, joten passien yhteydessä nämä muut. Viisi vuotta vanhalla vuokrasopimuksella olisi saavutettu sama tulos; ” Hyvää matkaa!”
Vakavissani olen miettinyt, että mitä tällä valtavalla suomalaisten pelottelulla on saavutettu, ja miksi edelleen elää tiukassa ajatus, ettei voi matkustaa jos siltä tuntuu?
Kohti ihania syksyn projekteja. Tervetuloa Aurinkorannikolle!
Päivi Mäkinen