Loma… loma… lo…ma hyym? Jotain tuttua tuossa sanassa on, pitää oikein miettiä… aah, nyt se tuli mieleen. Jossain oli määritelmä lomalle: pitkähkö yhtenäinen lepokausi työn vastapainona.
Kuulee sanottavan, miten helppoa on olla yrittäjä. Kun voi itse määrätä, koska on lomalla ja milloin taas tekee töitä. Se on toisaalta totta, mutta ei se ihan niin helppoakaan ole.
On hoidettava itselleen tuuraaja töihin tai pistettävä firma kiinni. Entäs jos just silloin joku tarvitsee palvelua ja sen puutteessa siirtyy muualle, toki näin voi tapahtua.
Kumpi sitten on parempi ratkaisu? Itse olen sitä mieltä, ettei maailma kaadu, vaikkei koko ajan tee töitä. Eikä aina tarvitse olla tavoitettavissa. Entä ajatus, en ehdi, ehkä myöhemmin, ensi vuonna, sit ku on eläkkeellä – ei näin, vaan nyt.
Yrittäjänkin pitää huilata ja lomailla, emme ole koneita ja niitäkin huolletaan aika ajoin, ei voi vain jaksaa ja jaksaa. Jos itse on väsynyt, ei yrityskään voi hyvin.
Myös kuulee sanottavan, että itsepä olet urasi valinnut, mitä valitat. Minusta se ei ole valittamista, vaan mielipide: voi tykätä työstään, vaikka haluaa välillä lomailla. Lomasi on yhtä tärkeä kuin muidenkin.
Nykyään käytetään pointteja, hih. Tässä on minun 3 pointtiani:
1. Voi tehdä itselle tärkeitä asioita.
2. Aikaa palautua, keho ja mieli saavat levätä.
3. Tavata ystäviä ja perhettä (kesäpäivät).
Onnistunut loma on silloin, kun ei tarkalleen tiedä, mikä päivä on.
Loading ...
