Tässä eräänä päivänä istuskelin Mijasin rinteellä, annoin katseen ja mielen vaeltaa. Kaukaisuudessa välkkyy meri ja Fuengirola, ilmassa käy pieni tuulen henkäys, aurinko lämmittää mukavasti, vaikka ollaan helmikuussa. Palmun lehvät hieman väreilevät tuulessa. On mukavaa antaa ajatuksen vaan levähtää hetken. No, eni vei (any way), lepo sikseen ja ruoanlaittoon.
Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa myös Espanjassa, kun siellä olemme talvella pidemmän aikaa kerralla. Toki käymme ravintoloissa ja kahviloissa, mutta ei joka päivä.
Espanjan ruokakaupoista ja toreilta löytyvät tuoreet raaka-aineet, vihannekset, hedelmät, lihat sekä mausteet.
Kokeilen mielelläni uutta ja mausteita löytyy runsaasti, mutta valmistan myös perinteisiä kotiruokia. Aina ei voi tietää mitä keittiöni tarjoaa tänään, ja se on ruoanlaiton suola.
Kerran päätin tehdä lihapullia, aineet kämpiltä löytyivät jauhelihaa lukuun ottamatta, joten lähetin Akin lihakauppaan. Pyysin tuomaan 200g possua ja 300g nautaa ja evästin, että liha jauhetaan kahteen kertaan.
Aki lähti… nooh … takaisin tullessa lihaa oli 2,5kg. Mitä ihmettä oli tapahtunut??? Oli ollut kielivaikeuksia. Kauppias puhui espanjaa ja Aki puhui lontoota (enkkua). Oli kyllä huomannut, että lihaa oli ”hieman” enemmän kuin oli pyytänyt, mutta kun yhteistä kieltä ei löytynyt, niin tulos oli tämä, eikä kehdannut perua ostoksiaan.
No, minä tein koko määrästä lihapullia. Pyydettiin kaverit syömään. He olivat sitä mieltä, että voin lähettää Akin useamminkin yksin lihakauppaan, hih.
Eli tarinan oppi: Google kääntäjä mukaan kauppaan, jos ei oma espanjankielen taito vielä riitä. Useissa liikkeissä myyjät puhuvat vain espanjaa, ehkä muutaman sanan lontoota.
PS. Tämän herkun oma nimikkopäivä on 9.3.
Loading ...
Olipa hurja juttu !