En pätkääkään kiistä sitä, että taloudellisuuden ja hinnan edelle nostan palvelun laadun ja mukavuuden. Asia palasi taas mieleeni matkustettuani viime viikolla Málagasta Suomeen ja sain taas kokea sen, mitä halpojen hintojen sekä kovan taloudellisen tuoton tavoitteleminen on aiheuttanut matkustusmukavuudelle.
Muistan hyvin, kun aloitin lentomatkustamisen tuolla 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin lentokoneissa oli matkustamossa kohtuullisesti tilaa, lennon aikana jokaisessa matkustusluokassa oli ruokatarjoilu ja ruokajuomatkaan eivät olleet maksullisia. Lennon aikana oli mahdollista katsella elokuvia lentokoneiden näytöistä ja samaiset näytöt kertoivat tietoa lennon kulusta. Lisäksi lennon aikana oli jopa mahdollista tehdä alkoholi-, makeis-, kosmetiikka- ja lahjatavaraostoksia rajatusta valikoimasta ja joskus jopa verottomasti.
Kun lentomarkkinoille ilmestyivät niin Easyjet, Ryanair ym. halpalentoyhtiöt, palvelun ja matkailun mukavuuden kilpailijaksi tuotiin lennon halpuus. Myös kansallisen Finnairimme on ollut pakko sopeuttaa omaa toimintaansa säilyttääkseen markkinaosuutensa lentomatkustajien keskuudessa. Nyt pois luettuna Finnairin business luokka, on lähes sama minkä lentoyhtiön lennolla lentää. Koneet ovat yhtä ahtaita, palvelua voi ostaa rahalla aina vain rajoitetummasta valikoimasta.
Olen aina pitänyt lentomatkustamista äärettömän tylsänä ja pakollisena pahana siirryttäessä paikasta toiseen. Nykyisin siitä on kaiken halpuuttamisen jälkeen tullut vielä ikävämpi kokemus.