Blogi

EU:n ylevät periaatteet ovat pian menneisyyttä

Euroopan unioni joutuu taas kerran harrastamaan luovaa laintulkintaa. Sitä vaatii koronakriisin jälkihoito. Kiltimmin sanottuna EU voi käyttää väljästi kirjoitettua lainsäädäntöä poikkeusolojen rahoittamiseksi.

EU:n komissio esitti keskiviikkona 750 miljardin elpymisrahastoa. Avustuksina lähtisi jäsenvaltioille noin 500 miljardia ja lainoina 250 miljardia.

Tukea ja / tai lainoja saisivat kaikki maat. Suurin potti menisi Italialle ja Espanjalle, jotka ovat kärsineet eniten viruksesta.

Esitys räjäytti kiivaan keskustelun jäsenmaissa. Ne, joita rahanjako eniten hyödyttäisi, kiittelevät komission esitystä. Muut empivät etenkin suoraa rahanjakoa.

Eniten kritisoidaan avustusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Moni jäsenmaa on Suomen kannalla siinä, että lainapainotteisuuden pitäisi olla suurempi.

Suomessa vallitseva käsitys on myös se, että rahan saannin vastikkeena pitää seurata kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevat talousuudistukset.

Rahat hankittaisiin pääosin markkinoilta lainaamalla. Takaisin lainaa maksettaisiin ”ikuisuusprojektina” nostamalla jäsenmaksuja ja keräämällä tuloja erilaisilla haitta- ja digiveroilla.

Monet ovat pitäneet rahan lainaamista perussopimuksen vastaisena. EU:n lainsäädäntöä ei ole kirjoitettu pilkuntarkasti. Perussopimus venyy, kun kyse on poikkeuksellisista tapahtumista. Koronavirusta voidaan sellaisena halutessaan pitää.

EU-periaatteen mukaan jäsenmaiden tulee myös vastata oman taloutensa kunnosta. Tämänkin artiklan kohdalla on toimittu luovasti. Finanssikriisissä tehtiin muun muassa Kreikalle yhteisvastuullisesti 300 miljardin tukipaketti.

EU:n tavoite yhteisestä talousalueesta ja rahaliitosta oli alusta asti äärimmäisen kunnianhimoinen. Jäsenmaaehdokkaiden piti laittaa talouden mittarinsa EU-kuntoon. Julkinen velka ei saanut ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä budjettivaje saanut olla yli kolmea prosenttia.

Ylityksiä ei mitenkään sanktioitu, eikä jäsenmaiden talouksille saatu unionitason kontrollia. Jäsenmaat saivat velkaantua vapaasti. EU-tasolta tuli korkeintaan huomautuksia tai suosituksia talouden tasapainottamiseksi.

Holtittomasti elänyttä maata ei EU voi kuitenkaan päästää konkurssiin. Esimerkiksi Kreikka oli pelastettava. Rahan saannin ehdoksi kyettiin sentään maailmanpankin tuella saamaan julkisen talouden tervehdyttämisohjelma.

Kun jäsenmaat nyt velkaantuvat vauhdilla, julkisen talouden velkaantumisrajalle voidaan sanoa lähes ikuiset hyvästit. Keskimääräinen jäsenmaiden velka nousee reilusti yli sadan prosentin.

Euroopan keskuspankin piti koroilla säädellä unionin talouskehitystä. Eli kasvussa piti korkoja nostaa kulutuksen hillitsemiseksi ja taantumassa elvyttää matalilla koroilla.

Korkoelvytykseltä menee pohja, kun ohjauskorot ovat jo valmiiksi miinuksella. Jäsenmaiden talouskasvu taas on ollut niin eritahtista, ettei korkoasetta ole kyetty käyttämään tehokkaasti koko nykyisen unionin aikana.

EU:n lähihistoria on osoittanut, ettei unioni ole kyennyt toimimaan perusperiaatteittensa mukaisesti. Eurooppa kuitenkin tarvitsee talousyhteisön, joka mahdollistaa tasevertaisen talouskilpailun Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa. EU on myös paras tapa vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin.

Eikä pidä unohtaa yhteisten arvojen vaalimista, joissa korostuu demokratia, ihmisoikeudet ja tasa-arvo.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla työskennellyt lehdistöneuvos

Mitä pidit jutusta?
+1
5
+1
0
+1
1
+1
0
+1
0
+1
1

Kolumnit

Pääkirjoitus

Kenen siivellä?

Finnair ilmoitti viikko sitten vähentävänsä lentovuorojaan entisestään lokakuusta alkaen. Ikävästi leikkaukset...

Viikon kysymys

Jos kunnallisvaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa