Espanjan pääministeri Pedro Sánchez julisti sunnuntaina koko maahan espanjaksi ”estado de alarman”. Moni lehti – myös Fuengirola.fi – käänsi sen hälytystilaksi, vaikka kysymys on poikkeusoloista maan hätätilan takia.
Mediatalojen ulkomaantoimitusten väheneminen näkyy muun muassa siinä, että kääntäminen ontuu. Toimituksellinen teksti ei ole koskaan mikään sopimusluonnos, joka pitää kääntää sanatarkasti, pilkkua viilaten.
Sanomalehdissä ja internetissä julkaistut jutut ovat härmäläisille tehtyjä käännöksiä. Esimerkiksi suomalaisten haastateltavien lainaukset kirjoitetaan monesti yleiskielisiksi.
Turkulaisten lainauksissa ketä-sana vaihdetaan usein kuka-sanaksi tai helsinkiläisten spora/skuru raitiovaunuksi, vaikkakin tamperelaiset ovat onnistuneet jostain käsittämättömästä syystä ujuttamaan kieleen moro-sanan ja Jutila yksin rillaamisen.
Jos espanjalainen haastateltava toteaa, että ”Ayer almorcé a las dos y cené a las nueve”. Niin lause ei todellakaan käänny ”Eilen lounastin kello kaksi ja päivällistin kello yhdeksän”. Lounastaa ja päivällistää ovat molemmat kapulakielisiä eli kömpelöjä sanontoja. Lause kääntyy suomeksi ”Eilen söin lounaan kello kahdelta ja päivällisen yhdeksältä”.
Tai jos espanjalaiselta kysytään, mitä hän aikoo tehdä lomalla, niin vastaus on todennäköisesti ”Voy a estar tumbado en la playa y bañar en el mar”. Suomalaisittain paras käännös on ”Aion maata rannalla ja käydä meressä uimassa”, vaikka sanatarkasti lauseessa sanotaan ”Aion maata rannalla ja kylpeä meressä”.
Toisin kuin suomalaiset, niin espanjalaiset erottavat kuntouimisen ”nadar” muutamasta vedessä tehdystä vedosta ”bañar”, mutta siitä huolimatta molemmat kääntyvät suomeksi uida.
Sen sijaan jos suomalainen haastateltava käytäisi termiä ”kylpeä meressä”, niin se päätyisi todennäköisesti sellaisenaan lehteen, koska kysymys on pikantista yksityiskohdasta.
Ennen kolumnin julkaisua halusin vielä tarkistaa ajatukseni hälytys-/hätä-/poikkeustilasta Kotimaisten kielten keskuksesta. Kuten alussa totesin hälytystila ei mitenkään kuvaa espanjan nykyistä poikkeustilaa.
Hälytystila syntyy hetkellisesti esimerkiksi silloin, kun valtio joutuu vaikka toisen vallan pommitettavaksi, ydinvoimalasta pääsee radioaktiivista säteilyä ympäristöön tai isosta tulipalosta aiheutuvien palokaasujen takia.
Hälytystilan jälkeen voi tulla hätätila (ei aina) tai hätätila voi myös syntyä ilman hälytystilaa kuten nyt Espanjassa Covid-19 takia.
Hätätila taas voi aiheuttaa poikkeustilan. Poikkeustila on juridinen termi, jonka avulla voidaan rajoittaa ihmisoikeuksia esimerkiksi määräämällä ulkonaliikkumiskieltoja. Tällä hetkellä hätätila ja poikkeustila kulkevat käsi kädessä, joten niitä voi käyttää synonyymeina.
Mika Heikkilä