Espanja kiinnostaa ainakin raumalaisia ihmisiä, jos hiukankin kuuntelee mitä heillä on mielessään. Kesän aikana suurin mielenkiinto on liikkunut tämän covid-taudin ympärillä. Lukemattomia kertoja olen saanut, en joutunut, kertomaan oman mielipiteeni matkustamisen turvallisuudesta ja mikä siellä Espanjassa, eritoten Aurinkorannalla on tilanne.
Yllättävän paljon on kuitenkin tietämättömyyttä tilanteesta siellä, tai sitten halutaan vahvistusta omaan käsitykseen meikäläisen kautta. Eniten ihmisiä ja kavereita on yllättänyt Espanjan rokotusprosentit. Heidän on ollut vaikea tajuta miten siellä voi olla enemmän rokotettu kuin Suomessa, jossa rokotukset laahaavat kymmenen prosenttia jäljessä, vaikka ihmisiä on vain kymmenesosa Espanjan määrästä.
Koronan tartunnat laskevat siellä Suomen tapaan reippaasti, ilmaantumislukujen ollessa samoissa.
Toivoa vaan sopii tämän trendin jatkuvan ja miksi ei, kun tuplarokotukset lähestyvät maksimia.
Elämä on Aurinkorannikolla pikkuhiljaa palaamassa raiteilleen ja syksystä odotetaan jo ryntäystä aurinkoon harmautta pakoon. Enää ei edes ole varaa, ei Espanjan valtiolla, eikä suomalaisilla pienyrittäjillä, kokea vastaavaa puoltatoista vuotta. Menetettyjä myyntejä ei enää takaisin saa, se tietää nyt jatkossa tiukkaa kulukuria ja hintapitoa, muuten ei hyvää palvelutasoa pystytä ylläpitämään.
Syys-lokakuun vaihteessa meidänkin Tojotan renkaan jäljet johtavat jälleen pitkän ajan jälkeen Costa Del Solille, Fugen maisemiin.
Vesa Uusi-Kilponen