Luonto, hyvinvointi ja mielenrauha. Siinä kolmiyhteys, joka tutkimustenkin mukaan toimii. Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) käyttää sanaa luonnonlukutaito asioista, jotka liittyvät hyvinvointivaikutuksiin esim. matkailussa, rakennettujen ympäristöjen hyödyntämisessä, ihmisten terveydellisten ja sosiaalisten haasteiden parantamisessa.
Sitra valmistelee luontoterveysohjelmaa, joka toisi luonnon myönteiset terveysvaikutukset laajasti hyötykäyttöön. Sen tavoitteena on vähentää kansansairauksista aiheutuvaa taakkaa ihmisten luontoaltistusta vahvistamalla.
Tämä yhdistyy selkeästi suomalaisten omiin ajatuksiin luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista. Suomalaisten tärkeimmiksi arvioimat luonnossa tehtävät asiat olivat liikkuminen lähiluonnossa (84%) sekä luonnon havainnointi arjessa ihmisasutuksen keskellä (84%).
Puuttumatta sen enempää kiihkeänä käyvään metsäkeskusteluun voidaan todeta, että Suomessa lähiluontokohteet metsineen, vesistöalueineen ja puistoineen ovat isoissakin kaupungeissa kävellen saavutettavissa.
Puhutaan luontosuhteesta ja puhutaan metsäsuhteesta, ja niiden toivoisi jatkossakin säilyvän. Luonnosta haetaan aistikokemuksia, hiljaisuutta, merkitykselliseksi koettuja maisemia sen lisäksi, että Suomen luonnossa marjastetaan, sienestetään, kalastetaan, vaelletaan ja halaillaan puita. No kyllä, puita halaillaan ja ihan syystä pitäisi halaillakin.
Sitra rahoitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen, jonka mukaan luonnon hyvinvointia tukevat vaikutukset voivat tuoda Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.
Luonnon tutkittuja terveysvaikutuksia ovat mm. verenpaineen lasku, sydämen sykkeen rauhoittuminen, tarkkaavuuden lisääntyminen ja immuunipuolustuksen vahvistuminen jo noin tunnin luonnossa olemisen aikana.
Kaikki edellä mainittu tarkoittaa myös stressistä palautumista, koska luontoympäristöt ovat hitaan ajan paikkoja, joissa nykyteknologian nopeatahtinen kännyköiden ja läppäreiden koko aikainen ajassa kiinnioleminen on mahdotonta.
Luonto antaa lisää energiaa ja vaihtoehtoisen tietoisuuden tason verrattuna teknologian vaatimaan jatkuvaan vastavuoroiseen ”hereillä” oloon. Luonnonhelmassa, puiden siimeksessä, merenrannalla ympäristön havainnointi käynnistää aivoissa toisenlaisia osia kuin surffailu netissä ja vaikutus on terveyttä edistävä.
Metsissä ne puut halaukseen, Aurinkorannikon vuoristopoluilla katse kaukaisuuteen ja merenrannalla varpaat hiekkaan ja korvat kohti aaltojen kohinaa. Tuulen tuoksuissa kukaan ei juuri sillä hetkellä arvostele tai vertaile sinua, ei kysele sopiiko, pärjääkö, onnistuuko, kelpaako. On helpompi hengittää ja keveämpi olla.
Kirjoittaja on Aurinkorannikolla satunnaisesti vieraileva psykoterapeutti, työnohjaaja ja luontojoogaohjaaja Erja Vanhala (Tmi Mielivaellus).
Loading ...
