Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne esitti työeläkkeiden verotuksen korottamista puolella prosenttiyksiköllä. Perusteluina oli eri sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja se, että eläkeläiset saavat jo toisen kerran peräkkäin palkkatuloja suuremmat indeksikorotukset.
Harjanteen mukaan kaikkien pitäisi osallistua maan talouden tervehdyttämiseen. Eli kun opintotukiin tehdään indeksijäädytys, niin myös eläkeläisten pitäisi omalta osaltaan osallistua talkoisiin etenkin nyt.
Harjanteen mukaan veronkorotus koskisi 13.500 vuodessa eläkettä saaviin. Samalla yhteydessä hän puhui hyvätuloisten verotuksen kiristämisestä.
Hänen viestintänsä oli onnetonta. Toki hän tarkoitti, että käytännössä alimmista työeläkkeistä ei juuri mene veroa, mutta tuo 0,52 prosenttiyksikön korotus alkaa tuntua kun eläke suurenee.
Työeläkeläisten taloustalkoihin osallistuminen ei kestä siinä mielessä päivänvaloa, että työeläkkeet ovat jääneet koko ajan jälkeen työtuloista. Jos mittariksi otetaan kehitys vuodesta 1995 lähtien, niin nimellisesti palkat ovat nousseet 114,7 prosenttia ja työeläkkeet 57 prosenttia.
Realistisesti palkat ovat nousseet tuona aikana 38,2 prosenttia ja työeläkkeet ainoastaan 1,2 prosenttia. Kaiken lisäksi eläkeläisten verotus on jo nyt työtuloverotusta kovempaa. Työtuloista saa monia vähennyksiä, joita eläkkeistä ei saa.
Pitää muistaa sekin, että yli 45.000 euroa vuodessa eläkettä ansaitseva maksaa tuon summan ylittävästä osasta lisäveroa 5,8 prosenttia. Vastaavaa raippaveroa ei palkkatuloista peritä.
Onneksi sentään järki voitti eduskunnassa ja Harjanteen ehdotus ammuttiin yksimielisesti alas. Eläkkeet ovat olleet hallitukselle koskematon alue. Toki suunnitteilla on täyttää eläkekertymän miljardin vaje.
Vajeen paikkaamiseen on kolme keinoa: leikata eläkkeitä, nostaa eläkemaksuja tai sallia eläkerahojen sijoittaminen paremmin tuottaviin kohteisiin eli käytännössä osakkeisiin. Hallitus ja eläkeyhtiöt ovat kääntymässä jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen. Se kun on poliittisestikin kaikkein kivuttomin tapa lisästä eläkevarojen tuottoa.
Täysin riskitöntä se ei kuitenkaan ole. Rohkaisua antaa se, että esimerkiksi Ruotsissa vastaavat rahastot ovat tuottaneet paremmin painottamalla sijoituksia pörssiosakkeisiin.
Suomessa eläkeläisiä on 1,5 miljoonaa. Kaiken lisäksi he käyvät ahkerasti äänestämässä. Myös tämä seikka puoltaa vahvasti sitä, etteivät puolueet mieluusti kajoa heidän etuihinsa.
SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen kävi aikoinaan Fuengirolassa asti kertomassa, miten työeläkkeitä tulisi nostaa samassa suhteessa palkkojen nousun kanssa. Kun viime vuonna työeläkkeet nousivat 6,8 prosenttia ja ensi vuonnakin 5,7 prosenttia, on Kiljunen ollut varsin hiljaa.
Palkkojen nousu kalpenee pahasti edellä mainittujen lukujen edessä. Palkat ovat nousset noin kolme prosenttiyksikköä eläkkeitä vähemmän.
Totuus on se, etteivät nuo kaksi kohtuullisen suurta korotusta nosta pientuloisia eläkeläisiä pois köyhyydestä. Keskimääräinen eläkkeiden mediaani jää alle 1.650 euron. Neljännes eläkeläisistä saa alle 1.300 euroa eläkettä kuussa.
Tuosta luvusta on helppo ymmärtää, että Suomessa on yhä satojatuhansia köyhiä eläkeläisiä.
Loading ...
