Eero Heinäluoma saa Sanna Marinin ansiosta ilmaisia oluita – kadehti Espanjan pääministerin selfierumbaa

Pitkän linjan poliitikko, EU-parlamentaarikko Eero Heinäluoma, 68, vieraili Fuengirolassa keväisenä sunnuntaina. Hänen puhetilaisuuteensa ravintola Kukkoon saapui lähes sata kuulijaa. Tilaisuus oli varsin lämminhenkinen, ja Heinäluoma kävi kättelemässä jokaisen paikalle saapuneen henkilökohtaisesti. 

Yleisötilaisuuden jälkeen Heinäluoman juttusille tuli useita Espanjan Aurinkorannikolla asuvia demarivaikuttajia. Keskustelua käytiin muun muassa Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin harjoittamasta politiikasta. 

Heinäluoman suomalaiset aatetoverit arvostelivat Sánchezin katalaanijohtajien armahduspolitiikkaa ja nimittivät toimia epäonnistuneiksi lehmänkaupoiksi. 

”Armahdus on tie kansalliseen sopuun”

Heinäluoma otti kantaa Espanjan pääministerin tekemisiin.

– Ymmärrän erittäin hyvin Sánchezin toimia. Tällä hetkellä Espanjassa moni ei edes halua keskustella sovinnosta, vaan katsoo yksisilmäisesti, että syylliset on tuomittava. Tärkeintä kuitenkin on, että kansallisista ongelmista selvitään ilman väkivaltaa. 

– Ymmärrän myös hyvin kritiikin, mitä Sánchezin päätökset armahduksien osalta ovat aiheuttaneet. 

Voisit tykätä myös

Jethro Rostedt asui vuokralla – Topi Sukari myi kattohuoneistonsa Fuengirolassa: ”Ihan hyvä kauppa…”

Suomalaisliikemies avautuu nyt pidätyksestään Moskovasta: ”Pääsin heti kotiin”

Muusikko Asa Savolainen on kuollut

Heinäluoma tekee yllättävän vertauksen Katalonian tilanteesta Suomen historiaan. 

– Näen tilanteen saman kaltaisena, kuin mitä Suomessa oli vuonna 1918. Kansa oli täysin kahtia jakaantunut, silloinen voittajapuoli päätti armahtaa hävinneet. Se herätti oikean laidan ihmisissä närää, mutta historiallisessa katsannossa se oli ainoa oikea tapa eheyttää kansakunta. 

– Kaikkien sovintopoliitikkojen esikuva on Nelson Mandela. Hän osasi antaa anteeksi ja näki Etelä-Afrikan tulevaisuuden ainoana mahdollisuutena sovinnon. Viisas mies. 

Heinäluoma huomauttaa, että Katalonian tilanteen lisäksi Euroopassa on muitakin kansallisia itsenäisyysliikkeitä. 

– Esimerkiksi Skotlannissa pohditaan vakavasti eroa Isosta-Britanniasta ja sitä kautta mahdollisuutta palata EU:n jäseneksi. Myös Belgiassa on paljon kansallisia vääntöjä meneillään, eikä Kosovon kahinoistakaan ole vielä kulunut pitkään. Eurooppa-aate sallii kansallismielisen ajttelun. 

Pedro Sánchezin ja Sanna Marinin karisma 

Heinäluomalla on myös akuuttien poliittisten kysymysten ulkopuolella Pedro Sánchezista hyvää sanottavaa. 

– Hän on karismaattinen ja taitava poliitikko. Hän on myös hyvin periaatteellinen ihminen. Hän haluaa ajaa asiansa läpi, välittämättä siitä, ovatko asiat erityisesti kansan suosiossa. Hän uskoo siihen, että seuraavissa vaaleissa mitataan päätösten kannatus. 

Sánchezin karisma teki erityisen vaikutuksen Heinäluomaan pääministerin vieraillessa Brysselissä. 

– Selfieiden ottamiseen meni enemmän aikaa kuin pääministerin alustukseen. Katsoin kateellisena, kun kaikki naiset halusivat yhteiskuvaan Sánchezin kanssa, Heinäluoma naurahtaa. 

– Mutta sain jonkin ajan kuluttua mukavan koston. Sanna Marin vieraili parlamenttiryhmämme kokouksessa ja silloin kaikki miehet halusivat hänen kanssaan kuviin. Nuori päättäväinen nainen pääministerinä on edelleen monille Euroopan maille suorastaan ihmeellinen yhdistelmä. 

Sanna Marin muutti Suomi-kuvaa 

Heinäluoma hehkuttaa Sanna Marinin kansainvälistä mainetta. 

– Marin on ainoa suomalainen poliitikko ikinään, jonka tuntevat taksikuskit ja baarimikot kaikkialla Euroopassa. Minulle on tarjottu runsaasti ilmaisia oluita, kun baaritiskikeskusteluissa on selvinnyt, että olen Sanna Marinin kaveri. 

Tarjottujen oluiden lisäksi Heinäluoma katsoo Marinin muuttaneen Suomi-kuvaa maailmalla hyvään suuntaan. 

– Marinin pääministerikaudella Suomi sai äärimmäisen paljon positiivista huomiota kansainvälisesti. Meistä tuli mielenkiintoinen moderni maa, jonka pääministeri voi jopa juhlia. 

Heinäluoma on vaikutusvaltainen meppi 

Heinäluoma pyrkii kesäkuussa toiselle kaudelle Euroopan parlamenttiin. Hän on onnistunut mainiosti jo ensimmäisellä kaudellaan pääsemään merkittävään rooliin parlamentissa.

Hän kuuluu EUMatrix tutkimusyhtiön helmikuun lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 30:n vaikutusvaltaisimman parlamentaarikon joukkoon 705 jäsenisessä Euroopan parlamentissa. 

– Merkittäviä tehtäviä europarlamentissa saa, kun on ahkera ja pitää korvat auki. Eduskunnassa asioiden tasalla pysyminen oli helppoa, valitsi vain oikeat pöydät eduskunnan kuppilassa. Brysselissä tällaisia kuppiloita ei ole, täytyy olla itse aktiivinen ja tutustua ihmisiin. Kuunteleminen ja toisten pyrkimysten ymmärtäminen on yksi poliitikon tärkeimmistä kyvyistä, EU:ssa nuo ominaisuudet vielä korostuvat. 

Heinäluoma ei ole miettinyt, kuinka kauan hän aikoo jatkaa mukana politiikassa. 

– Olen ihmisenä sellainen, että pyrin hoitamaan päällä olevat tehtävät mahdollisimman hyvin. En kovin paljoa mieti omaa tulevaisuuttani. Olen onnellinen siitä, että terveys on säilynyt hyvänä ja tuntuu siltä, että virtaa riittää vielä pitkäksikin aikaa. Sitä paitsi EU-parlamentti on loistava työyhteisö. Työkavereina on professoreita, entisiä ministereitä, parlamenttien puhemiehiä ja muita älykkäitä ja vaikutusvaltaisia ihmisiä. 

Lue myös: Eero Heinäluoma Fuengirolassa: Passin pitää riittää koulupaikan saamiseen

Ei tahtopoliitikkoja presidenttiehdokkaina 

Myöskään mahdollisesta paluusta kotimaan politiikkaan Heinäluoma ei osaa sanoa mitään. Kotimaan politiikkaa hän toki seuraa aktiivisesti, juuri olleet presidentinvaalit kiinnostivat myös. 

– Melko rauhallinen ja asiallinen kampanja siinä käytiin. Varmasti maailman tilanteen synkkyys oli yksi tekijä, joka hillitsi kampanjoiden repivyyttä, mutta nyt ei myöskään ollut ehdokkaina sellaisia tahtopoliitikkoja kuin joissain aiemmissa presidentinvaaleissa on ollut. 

Heinäluoma ei ole huolissaan demareiden huonosta menestyksestä viimeaikaisissa presidentinvaaleissa. 

– Presidentinvaalit ovat aina henkilövaalit, ja niihin lähdetään kovin erilaisista lähtökohdista.  

– Me voitimme peräti viidet presidentinvaalit peräkkäin. Suomen poliittisessa historiassa ei ole montaa yhtä pitkää yhden puolueen ehdokkaiden voittoputkea. Vaikka nyt muutamissa vaaleissa olemme jääneet hieman heikommalle kannatukselle, en pidä sitä merkityksellisenä. Jos seuraavien kahden presidentinvaalien toisella kierroksella ei ole demaria, silloin voi alkaa huolestua. 

Heinäluomaa ei myöskään kaduta se, ettei itse lähtenyt ehdolle. 

– Olin ratkaisuni tehnyt jo kauan sitten. Jutta Urpilaisella oli huonot lähtökohdat, koska komissaarin työn vuoksi hän pääsi mukaan vaaleihin vasta niin myöhään. Presidentinvaaleissa perusasetelmat yleensä muodostuvat jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, loppumetreillä on vaikea päästä mukaan kärkikahinoihin. 

Välimeri on valttia 

Eero Heinäluoma viettää nykyään suurimman osan lomistaan Koti-Suomessa. 

Työn puolesta matkapäiviä ja lentokoneessa istumista tulee niin paljon, että järven ranta Suomessa on erityisen houkutteleva vaihtoehto. 

Eteläinen Eurooppa on kuitenkin ollut europarlamentaarikon lomakohteena usein. 

– Jostain syystä Kreikan saaret ovat aina kiehtoneet minua. Siellä Välimeren leppeässä tunnelmassa historia on jotenkin enemmän läsnä kuin missään muualla maailmassa. Italia on myös aina ollut yksi suosikeista, eikä vähiten sen takia, että ruoka siellä on taivaallista. 

Eläkepäiviään Heinäluoma ei vielä mieti, mutta Aurinkorannikko voisi hyvin olla yksi paikka, missä aikaa voisi vapaaherrana viettää. 

– Minusta se, että alueella asuu paljon suomalaisia, on positiivinen asia. Moni on sitä mieltä, että eivät he halua lähteä ulkomaille sellaiseen paikkaan, missä kuulee jatkuvasti suomea. Minua se ei ainakaan haittaisi yhtään.