Menneen kevään ja alkukesän viikot olivat varmasti hyvin erikoiset ympäri maailman. Espanjaan pandemia iski kuitenkin sellaisella voimalla, ettei maa ollut siihen lainkaan valmis. Sen seurauksena julistettiin hälytystila, joka pysäytti lähes koko maan. Rajoitukset ihmisten perusvapauksiin, kuten ulkona liikkumiseen, olivat lähes tiukimmat koko maailmassa.
Ei liene liioiteltua arvella, että aiheesta tullaan vielä tulevaisuudessa julkaisemaan melkoinen määrä kirjoja, elokuvia, sarjoja ja vaikka mitä. Aivan tuoreeltaan asian päällä oli kuitenkin Fuengirolassa asuva Anneli Lillkvist. Heti ulkonaliikkumisrajoitusten astuttua voimaan hän alkoi pitää Facebookissa karanteenipäiväkirjaa. Päivitykset saivat Lillkvistin Facebook-kavereilta niin innostuneen vastaanoton, että hän päätti laittaa päivitykset julkisiksi kaikkien luettavaksi, ja lopulta syntyi ajatus päiväkirjan julkaisemisesta myös kirjana. Siitä lisää hieman tuonnempana.
Elämäntyö hevosten parissa
Tänä syksynä ilmestyvä kirja ei suinkaan ole Anneli Lillkvistin ensimmäinen kirjallinen tuotos. Hänen aiemmat kirjansa ovat kuitenkin käsitelleet hevosia ja ravintoa.
– Hevoset ja ratsastus ovat olleet läpi elämäni kulkeva teema. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi ja erikoistunut hevosten ruokintaan, Anneli Lillkvist kertoo.
Erikoistuminen hevosten ruokintaan on kulkenut hyvin käsi kädessä myös hänen puolisonsa kanssa, Anneli Lillkvist on naimisissa pitkän uran esteratsastajana tehneen Magnus Lillkvistin kanssa.
– Vuonna -84 julkaisin hevosten ruokintaa käsittelevän kirjan Ruokinnalla tuloksiin. Sitä käytetään edelleen opetusmateriaalina hevosalan koulutuksissa.
Lisäksi Lillkvistin näppäimistöltä ovat lähtöisin mm. ihmisten ravitsemukseen paneutuva Ravinnon ABC ja hevosalaa yleisemmin käsittelevä Tiedolla tuloksiin.
Varsinainen tuntuma hevosiin on Anneli Lillkvistille tullut kuitenkin käytännössä, eikä näppäimistön ääressä.
– Olemme olleet Magnuksen kanssa naimisissa vuodesta -74 ja näiden vuosikymmenten aikana meillä on ollut useita omia ratsastuskeskuksia. Aina siihen asti kun muutimme tänne Espanjaan vuonna 2011.
Kuin Lontoon sumuun
Tarina siitä, kuinka Lillkvistit päätyivät Aurinkorannikolle, on osittain hyvin yleinen, osittain perin eriskummallinen.
– Mieheni on aina inhonnut Suomen talvea. Hän alkoi aina jo kesän loppupuolella voivotella, että kohta tämä on ohi, ja alkaa se talven ankeus. Niinpä päätimme, että kun on aika eläköityä, pyyhimme Suomen loskat kengistämme.
Tähän osaan moni Aurinkorannikon suomalaisista varmasti pystyy samaistumaan. Harvinaisempaa lienee kuitenkin se, että Lillkvistit saapuivat Aurinkorannikolle, tai tarkemmin sanottuna Alhaurín el Grandeen, tietämättä mitään koko Fuengirolan ja lähiympäristön suomalaisyhteisöstä.
– Se kuulostaa hullulta, mutta on täysin totta, Anneli Lillkvist vakuuttaa.
– Meidän päällimmäinen ajatuksemme oli lähteä niin etelään kuin Euroopassa pääsee. Italia ei oikein tuntunut hyvältä ajatukselta, eikä Kreikkakaan. Joten päätimme, että lähdetään Espanjaan. Ja niin etelään kuin pääsee.
Pariskunta lensi Málagaan vuonna 2011 ajatuksena ostaa viikon matkan aikana itselleen sopiva talo jostain eteläisen Andalusian maaseudulta. Periaatteessa suunnitelma toteutuikin, mutta eihän Espanja olisi Espanja, ellei matkaan olisi muutamaa mutkaa sattunut.
– Niistä on kerrottu tarkemmin uudessa kirjassa, Anneli Lillkvist vinkkaa.
Kun aurinko pimeni
Vaikka Anneli ja Magnus periaatteessa jäivät eläkkeelle muuttaessaan Espanjaan, eivät he pitkään malttaneet aivan joutilaina olla. Pikkuhiljaa he huomasivat välittävänsä vuokra-asuntoja, omistusasuntoja, jopa hevostiloja ensin laajalle tuttavapiirilleen ja lopulta muillekin. Ja sitten tuli vuosi 2020.
– Kun Espanjassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto, aloin kirjoittaa tilanteesta päiväkirjaa omalle Facebook-sivulleni. Halusin kertoa omasta näkökulmastani, miltä sellainen poikkeustila tuntui. Päivitykseni saivat todella suuren suosion, ja kaverini pyysivät että muuttaisin päivitykset julkisiksi, jotta he voisivat jakaa niitä edelleen eteenpäin, hän kertoo.
– Lopulta monet alkoivat melkein vaatia, että sinun täytyy kirjoittaa näistä kirja. Aikani ajatusta sulateltuani totesin, että kyllähän sen voisi tehdä.
Nyt tuo kirja on valmis, ja se julkaistaan syyskuun lopussa. Kirjan nimi on Kun Espanjan aurinko pimeni ja se tulee myyntiin myös Hemingwayn kirjakauppaan Fuengirolaan. Vaikka kirjan innoituksena on toiminut nimenomaan karanteenipäiväkirja, se ei ole teoksen ainoa sisältö.
– Halusin kertoa päiväkirjan pohjaksi myös jotain meidän taustastamme ja elämästämme. Näin kirja avautuu paremmin myös niille lukijoille, jotka eivät ennestään tunne meitä.
Nyt jälkikäteen ajateltuna kevään ja alkukesän karanteeniviikoista on jäänyt Lillkvistille kaksijakoiset tunteet.
– Omalta osaltamme karanteeni sujui ihan hyvin. Meillä oli mahdollisuus ulkoilla ja harrastaa liikuntaa omalla terassilla, ja niin edelleen, mutta monien muiden osalta tilanne oli paljon pahempi. Erityisesti minut pysäytti se, miten vanhusten huoltoon suhtauduttiin noina pahimpina viikkoina, hän suree.
– Toivottavasti siitä on otettu opiksi.
Kuka?
- Anneli Lillkvist
- Aurinkorannikolla vuodesta 2011
- Naimisissa Magnus Lillkvistin kanssa
- Yksi lapsi, yksi lapsenlapsi
- Kotoisin Turusta
- Hevosalan monitoimiosaaja
Loading ...
