Onko yrittäjän elämä helpompaa Espanjassa kuin Suomessa? Sitä on pohdittu lehdissä ja sosiaalisessa mediassa paljon viime aikoina.
Vastausta esitettyyn kysymykseen ei ole olemassa. Espanjan markkina on moninkertainen Suomeen nähden, täällä onnistuessaan on mahdollisuus kasvattaa liiketoiminta aivan eri kokoluokkaan kuin Suomessa. Toisaalta iso markkina on tuonut myös paljon ammattitaitoisia, luovia kilpailijoita lähes joka alalle. Espanjassa on yritettävä ja oltava naapuria parempi vielä enemmän kuin Suomessa.
Byrokraattisissa asioissa Suomi on varmasti helpompi. Virkamiesperinne on näissä kahdessa kulttuurissa aivan toisenlainen. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että virkamies, jopa verottaja voi olla yrittäjän puolella, espanjalaiseen perinteeseen tuo ajatus ei ole istunut. Johtuneeko demokratian nuoruudesta, mielikuva virkakoneistosta on Espanjassa alistava ja jäykkä. Verotuskäytännöt ja lupa-asiat ovat pohjoisessa paljon selkeämpiä kuin Suomessa.
Monelle voi olla yllättävää, että työntekijän oikeudet Espanjassa ovat mittavat, monissa asioissa paljon vahvemmat kuin Suomessa. Esimerkiksi irtisanomissuoja on vahva ja sairauspoissaolot menevät lähes kokonaan työnantajan piikkiin.
Työntekijän näkökulmasta nuo oikeudet kuulostavat äkkiseltään hyviltä, mutta asialla on aina se kääntöpuoli. Työnantajan kova taloudellinen vastuu on yksi syy siihen, että Espanjassa käytetään paljon pimeää työvoimaa. Yrittäjät eivät uskalla palkata työntekijöitä virallisesti, koska taloudelliset riskit työntekijästä kasautuvat yrittäjän niskaan. Pimeästi palkatulla työntekijällä ei ole irtisanomissuojaa, minimipalkkaa, lomaoikeutta eikä sairauspäivärahaa.
Yrittämisen iloja ja suruja eri kulttuureiden välillä voisi vatvoa maailman tappiin saakka. Loppu viimeksi yrittämisessä on kyse hyvistä ideoista ja ahkerasta työnteosta. Kaikki muu on säätämistä.
Pääkirjoitus
Loading ...
