Blogi

Ylilyönneistä olisi jo aika päästä

Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu on vajonnut monin paikoin mutapainin tasolle. On tullut ylilyöntejä, syyttelyä, tahallista väärinymmärrystä ja ymmärtämättömyyttä.

Tästä on hyvänä esimerkkinä keskustelu taloudesta ja työelämästä. Avauspuheenvuoron piti UPM:n johtaja Jussi Pesonen, joka syytti ”ulkoisia syitä” Kaipolan kolmen paperikoneen alasajolle.

Nuo syyt olivat verotus, kuljetuskustannukset, liian korkeat palkat kilpailijamaihin verraten. Toki hän mainitsi myös sanomalehtipaperin kysynnän jyrkän laskun, jota korona on vielä vauhdittanut.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo innostui tästä ja syytti suoraan Sanna Marinin (sd.) hallitusta tapahtuneesta.

En tiedä, saiko Keskon pääjohtaja Mikko Helander edellä mainituista innoituksen lausumalla lehtihaastattelussa, että sosialismi on viety Suomessa pidemmälle kuin missään muussa maassa Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta.

Hän sanoi sosialismin edistämisen tapahtuneen myös edellisten porvarihallitusten aikana.

On aika vaikea ymmärtää, mitä Helander halusi viestittää. Itse hän totesi kantavansa huolta Suomen taloudesta ja tulevaisuudesta sekä haluavansa herättää keskustelua.

Nyt kansa turuilla ja toreilla keskustelee samalla tasolla ehdottelemalla pääjohtajalle lääkkeiden vaihtamista tai sienien popsinnan lopettamista.

Suomi käy läpi sodanjälkeisen ajan vakavinta kriisiä niin taloudellisesti, terveydellisesti kuin yhteiskunnallisestikin ja keskustelu on tätä tasoa.

Pääministeri Marin veti porot nenäänsä Pesosen lausunnoista. Hän peräsi yhteiskuntavastuuta tällaisena aikana ja puhui voitollisesta tehtaasta. Ei pitäisi puhua.

UPM tuottaa voittoa noin 10 prosenttia liikevaihdosta, mutta sanomalehtipaperin teko ei ole nyt kannattavaa. Ensimmäisen kerran viiteen vuoteen, eikä parempaa ole luvassa. Ylikapasiteettia on liikaa.

Mitä sitten tulee kustannuksiin, niin ihan ei kannata paperimiehiäkään vetää telan alta. Totuus on se, että paperitehtailla tuottavuus on kasvanut hurjasti. Samat, jopa lisääntyneet, tuotantomäärät tehdään vähintään kolmanneksen pienemmällä väellä.

Tehtäviä on yhdistetty, väkeä koulutettu ja valmistusprosessia kehitetty niin, etteivät paperikoneet pysähdy juuri kuin huoltojen yhteydessä.

Työnantaja on palkinnut tehostamistoimet erilaisilla lisillä. Peruspalkka on hieman alempi kuin Ruotsissa ja Saksassa, mutta lisät nostavat bruttopalkan kilpailijoita korkeammiksi.

Tuotettua tonnia kohden palkat eivät ole nousseet vaan laskeneet.

Yritysjohdon johdon tehtävä on tuottaa osakkeenomistajilleen taloudellista lisäarvoa. Kun lähtökohta on tämä, tehtaita suljetaan sieltä, missä pääoman tuotto on heikointa.

Pesonen on toiminut Kaipolan kohdalla näin. Eli päätöksellään hän palvelee esimerkiksi suomalaisia eläkeyhtiöitä. Niillä on kova tarve saada maksimiosinkoja, jotta vanhenevan Suomen eläkkeet voidaan vastakin maksaa.

Pitäisikö valtion rynnätä apuun ja pitää tällaista tuotantoa pystyssä? Mielestäni ei.

Kaikki panokset pitää laittaa niin yrityksen kuin yhteiskunnankin siihen, että kykenemme jatkossa tekemään kaupaksi meneviä tuotteita kannattavasti.

Se vaatii tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamista, väen kouluttamista ja sopimusten kehittämistä niin, että palkoissa on pelivaraa molempiin suuntiin.

Suomessa pitää myös talouden ja politiikan päättäjien luoda tahtotila, joka ruokkii yhteistyö- ja uudistushalua. Nyt nähty keskustelu vie päinvastaiseen suuntaan.

Syyttelyjen ja syyllisten hakemisen tie on tuhon tie.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos

Mitä pidit jutusta?
+1
6
+1
0
+1
0
+1
0
+1
2
+1
1

Kolumnit

Pääkirjoitus

Kenen siivellä?

Finnair ilmoitti viikko sitten vähentävänsä lentovuorojaan entisestään lokakuusta alkaen. Ikävästi leikkaukset...

Viikon kysymys

Jos kunnallisvaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa