Blogi

Yli sataa miljoonaa uhkaa köyhyys EU:ssa

Euroopan unioni asetti vuonna 2010 tavoitteekseen köyhyyden puolittamisen vuosikymmenen aikana. Kehitys on kulkenut takaperoiseen suuntaan. Köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa on jopa enemmän EU-kansalaisia kuin yhdeksän vuotta sitten.

Tuon uhan alaisia on 118 miljoonaa eli lähes joka neljäs unionin jäsenmaan kansalainen.

Vaikka Suomessa on puhuttu paljon syrjäytymisestä ja köyhyydestä, osoittavat Tilastokeskuksen luvut lievää laskua jo kolmena vuonna peräkkäin. Kaiken lisäksi luku on 11 vuoden vertailujakson pienin.

EU:n luvut ilmenevät unionin tulo- ja elinolotilastosta. Suomen luvut antaa Tilastokeskus.

Suurimassa köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa ovat Makedonian, Bulgarian, Romanian ja Serbian kansalaiset.

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, jotka asuvat kotitaloudessa, jonka tulot kulutusyksikköä kohti ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Köyhyydestä kärsivät eniten lapset. Heitä köyhissä perheissä elää noin 25 miljoonaa. Heistä iso osa jää jopa päivittäistä lämmintä ruokaa paitsi.

Köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevista iso osa asuu edellä luetelluissa maissa. Koko unionin jäsenmaiden tarkastelussa köyhyys uhkaa eniten kouluttamattomia, työttömiä ja alityöllistettyjä. Yhä enemmän on niitä, joiden palkka ei riitä säällisen elämiseen.

Vanhoista jäsenmaista Portugali, Italia ja Espanja ovat niitä, joissa nuorisotyöttömyys aiheuttaa paljon syrjäytymistä. esimerkiksi Italiassa alle 30-vuotiaista jopa yli puolet elää erilaisten avustusten varassa ja usea heistä joutuu asumaan kotona vanhempiensa luona.

Monessa muussakin jäsenmaassa on Italian kaltainen tilanne. Työvoimasta on pulaa mutta nuoret kävelevät kaduilla ja turhautuvat. Syy on Suomessakin perin tuttu. Avoimen työpaikan vaatimaa osaamista ei löydy.

Juuri vuosia työttömänä olleet kokevat näköalattomuutta ja turhautuvat. Ihme ei ole, että oikeistopopulistit saavat käyttövoimansa juuri tästä väestönosasta. Kaiken lisäksi monissa maissa eniten keskiluokkainen kansalainen joutuu työelämän murroksessa vaihtamaan heikommin palkattuihin töihin esimerkiksi palvelualoille.

Tämäkin ilmiö kasvattaa protestimielialaa ja EU-vastaisuutta. Koetaan, että työvoiman vapaa liikkuminen vie oman maan kansalaisilta työpaikkoja. Italiassa korostuvat ne ongelmat, joiden kanssa useimmat EU-maat painivat. Italiassa ongelmat vain ovat korostuneet.

Maailmantaloudessa, samoin kuin Euroopassa, on eletty usean vuoden ajan talouden nousukautta. Edes myönteiset suhdanteet eivät ole kyenneet vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Yksi syy on siinä, että valtiot velkaantuvat ja joutuvat leikkaamaan menojaan. Usein tämä tietää etuuksien kiristämistä, koulutuksesta ja työllisyyden tukemisesta tinkimistä.

Miten mahdollistaa köyhyydestä nousemisen?

Siihen tarvitaan koulutuspanoksia, sosiaaliturvan ja palkkatyön yhteen sovittamista sekä ammattiin tähtäävän kulutuksen monimuotoistamista niin, että koulutus vastaa paljon nykyistä paremmin yritysten ja yksilöiden tarpeita.

Köyhyyden ja syrjäytymisen uhkan kasvu ei ole vain aineellinen ongelma. Yhtä paljon se lisää riskejä yhteiskunnan yleiselle vakaudelle ja poliittiselle järjestelmälle, jonka peruskivenä on eurooppalaiset arvot; ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo, riippumaton oikeuslaitos, vapaa mielipiteen ilmaisu ja järjestäytymisen vapaus.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Asiasanat

Kolumnit

Pääkirjoitus

Suojatie

Pikkuhiljaa pienet koululaiset ovat Espanjassakin palanneet koulun penkille. Ensi viikolla alkavat...

Viikon kysymys

Selviytyykö Suomi jalkapallon EM-lopputurnaukseen 2020?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Tilaa aika!