Blogi

Suomi tarvitsee ripeää kotoutusta

Suomen Turussa järjestettiin elokuun lopulla näyttävä keskustelukokonaisuus, ”Eurooppa Foorumi”. Kolmen päivän aikana tutkijoita, poliitikkoja ja muuta kansaa keskusteli Euroopan Unionin tulevaisuudesta.

Turku oli 1990-luvun alussa viemässä Suomea Euroopan Unionin jäsenyyteen. Toinen hyvä syy pohtia juuri Turussa Suomen asemaa on olemassa. Muuan Vladimir Putin opiskeli suomalaisuuden ydintä Turussa samoihin aikoihin. Pietarin kansainvälisten suhteiden apulaiskaupunginjohtajan työkenttään kuuluivat suhteet ystävyyskaupunki Turkuun.

Suhde Venäjään on edelleen tärkeä Suomelle. Presidentti Niinistö on hyvin vaalinut perinnettä. Hän ymmärtää, ettei EU:n tulevaisuutta ohjasteta ilman keskusteluja Venäjän kanssa, vaikka parikymmentä vuotta muuta kuviteltiin.

*

EU:n puheenjohtajamaa Suomi on osoittanut aloitteellisuuttaan vaatimalla puhdasoppisuutta EU:n jäseniltä. Ei se ole nykyaikaa. Onneksi Eurooppa Foorumin kokonaisuudessa oli myös Suomen Geopoliittisen Seuran Louhisaari-seminaari. Seura painottaa J.K. Paasikiven tapaan geopolitiikkaa. Katsokaa karttaa, on ydin.

Eurooppa on taas kerran muuttumassa. Ukrainan EU-jäsenyydestä puhuu ani harva. Yhdysvaltain johtaja Trump tapaa mieluummin kollegansa Putinin keskustellakseen Euroopasta. Ranskan ja Italian johtajatkin ymmärtävät Putinin ajatukset itäisestä Euroopasta.

Vilkaisu lähihistoriaan on usein hyväksi, jos haluaa ymmärtää muutosta. Kun muutin takaisin opiskelukaupunkiini Turkuun vuonna 1983, oli kaupungissa kaksi maahanmuuttajaa. Ensimmäinen oli koripalloilija. Ja se toinen oli ”rikosneekeri”, sanoivat turkulaiset.

Nyt Turussa voi kouluakin käydä parinkymmenen kielen kehyksissä. Muutos on tapahtunut parissa kymmenessä vuodessa. Suomi tarvitseekin välttämättä uusia tekijöitä.

Suomi on koko itsenäisen historiansa ajan ollut muuttotappiomaa. Väkeä on lähtenyt enemmän kuin tullut. Ensin lähdettiin Amerikkaan, myöhemmin Ruotsiin. Nyt kiinnostaa Eurooppa. Kun Suomi sai ensimmäisen kerran muuttovoiton 2000 luvun ensimmäisellä kymmenluvulla, se johtui ulkomaalaisten maahanmuutosta. Maahanmuuttajat kärjessään venäläiset ja virolaiset tuovat omia tapojaan, ellei kotouttaminen ole nykyistä paljon määrätietoisempaa.

Suomalainen yhteiskunta koulutustraditioineen on pystynyt rakentamaan aika turvallisen yhteiskunnan, joka antaa ihmisille mahdollisuuksia parempaan. Konsensus eri yhteiskuntaryhmien kesken on vahvistunut. Miksi siitä pitäisi luopua, ajattelevat useimmat suomalaiset.

Jarmo Virmavirta

Asiasanat

Kolumnit

Pääkirjoitus

Suojatie

Pikkuhiljaa pienet koululaiset ovat Espanjassakin palanneet koulun penkille. Ensi viikolla alkavat...

Viikon kysymys

Selviytyykö Suomi jalkapallon EM-lopputurnaukseen 2020?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Tilaa aika!