Koko olemassaolomme perustuu siihen, että koemme tulevamme nähdyksi ja kuulluiksi.
Suomessa ainakin joka kymmenes kokee pitkäaikaista yksinäisyyttä. Yksinäisyys heikentää kehon immuunipuolustusjärjestelmää, vaikuttaa mielenterveyteen ja toimintakykyyn heikentävästi. Vastentahtoinen yksinäisyys vaikuttaa terveyteen samoin kuin esimerkiksi viidentoista röökin vetäminen päivässä. Yksinäisyys voi jopa tappaa.
Näin koronan aikaan olemme kaikki joutuneet kokemaan, mitä yksinäisyys on. Toiset pahemmin, toiset keveämmin. Parin kuukauden eläminen neljän seinän sisällä ja ihmisten tapaamattomuus on pistänyt kaikki ihmiset samalle viivalle todellisten yksinäisten kanssa.
Me joille yksinäisyys on normaalisti kaukainen asia, olemme saaneet pienen kuvan siitä millaista olisi jollei niitä kavereita, keskustelukumppaneita ja sukulaisia olisi, työstä puhumattakaan. Toivottavasti tämä pysähtyminen pandemian vuoksi pistää ihmiset ajattelemaan yksinäisyyttä syvemmin ja toimimaan sen mukaan. Pelkkä hymy jo saa ihmeitä aikaan ja voi pelastaa yksinäisen koko päivän.
Täällä Aurinkorannikolla on paljon mahdollisuuksia vaikka minkälaisiin yhteisiin tapahtumisiin ja harrastuksiin, mikä voi olla yksinäiselle korkea kynnys. Siinä tarvitaan sitä apua, jota meillä kaikilla on mahdollisuus antaa.
Yksinäisyyttä on eri muotoja, toiset jopa pitävät siitä olotilasta. Tässä on kuitenkin kysymys vastentahtoisesta tilasta, joka ei ole kiinni varallisuudesta, sosiaaliluokasta tai asemasta. Jopa perheen sisällä koetaan paljon yksinäisyyttä.
Hyvää kaverikesää!
Vesa Uusi-Kilponen
Loading ...
