Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön käyttöönoton viivästyminen kääntyy jo vitsiksi sosiaalisessa mediassa.
Yksikön piti tuottaa sähköä verkkoon 14 vuotta sitten. 17 vuotta tulee kuluneeksi siitä, kun ensimmäisen kerran ilmoitettiin valmistumisen viivästymisestä.
Vitsit ovat laitostoimittaja Arevalta ja Teollisuuden Voimalta vähissä. 20 vuotta sitten rakennusluvan saanutta yksikköä pidetään maailman kalleimpana rakennuksena. Sen kokonaishinnaksi arvioidaan yli kahdeksan miljardia euroa.
Alun perin sen hinnaksi arvioitiin kolme miljardia vähemmän.
Kuka tämän kaiken lopulta maksaa?
Teollisuuden Voiman tarkoituksena on tuottaa sähköä omistajilleen ja myydä ylimääräinen sähkö markkinahintaan ulos.
Kun laskee hankintahinnan ja 14 vuoden aikana tuottamattoman sähkön arvon, alkaa päätä väkisinkin huimata. Menetykset ovat valtavat ja joku lystin maksaa.
Viipeestä riideltiin aikoinaan ja alkueräisen hinnan yli menevän summan maksavat puoliksi tilaaja ja laitostoimittaja.
Uusi laitosyksikkö tuottaa sähköä 1600 megawattia sähköä vuodessa eli saman verran kuin Olkiluodon kaksi käytössä olevaa voimalaitosyksikköä yhteensä.
Kolmannen yksikön sähkönlisäystä olisi tarvittu kipeästi tasaamaan sähkön tarjontaa kuluvan talven aikana.
Onneksi leuto sää ja suomalaisten sähkön säästäminen pelastivat tarjonnan rajoituksilta.
Jos ja kun Olkiluoto 3 tuottaa täydellä teholla sähköä, Suomi on sen jälkeen lähes omavarainen.
Tuulivoiman lisääminen ja Olkiluodon tuottama sähkö pitävät jatkossa hinnan kuluttajille lähellä sitä tasoa, mikä ennen kriisiä vallitsi Suomessa yleisesti.
Olkiluodon viipeet ja noussut hinta vaikuttavat ilman muuta haluun rakentaa uutta ydinvoimaa. Rahoittajat kiertävät kaukaa tällaisia hankkeita.
Sikäli se on harmillista, että ydinvoiman suosio on kasvanut kansalaisten keskuudessa huippuunsa. Poliittisella kentältäkään ei juuri löydy vastustajia. Vasemmistoliitosta vihreisiin liputetaan ydinvoiman puolesta.
EU hyväksyi niin ikään ydinvoiman puhtaiden tuottomuotojen joukkoon. Se merkitsee aikaisempaa edullisempaa rahoitusta.
Sekään ei kuitenkaan innosta lisärakentamiseen. Tiukentuneet turvamääräykset nostavat laitoksen hinnan pilviin ja uudet vihreät tuottomuodot ajavat ydinvoiman edullisuuden ohi, kun ydinvoiman rakennus- ja rahoituskustannukset lasketaan mukaan.
Nyt haikaillaan lähinnä pienydinvoimaloiden perään. Ne ovat kuitenkin vielä kehittelyasteella. Siihen asti sähkön saannin lisääminen on käynnistyvän Olkiluoto kolmosen, tuuli- ja aurinkovoiman lisäämisen varassa.
Hiilidioksidipäästöistä vapaan energian saaminen on Suomelle erityisen tärkeää. Jopa yli kymmenen miljardin investoinnit odottavat varmuutta puhtaan energian saannista.
Ihme ei olekaan, että elinkeinoelämä ajaa voimakkaasti Suomen hallitusta pitäytymään ilmastotavoitteesta eli hiilidioksidivapaasta Suomesta vuoteen 2035 mennessä.
Suomea kiitellään edistyksellisestä energiapolitiikasta ja yhä useammin maata käytetään esimerkkinä siitä, miten poliittinen johto ja elinkeinoelämä yhdessä näkevät puhtaan energian hyödyt ilmaston ja talouden kannalta.
Loading ...
