Euroopassa puhuttaisiin energiakriisistä hyvin erilaisin sanankäänteinen, tai puhuttaisiinko lainkaan, jos sähkön tuottamisesta ydinvoimalla olisi kyetty puhumaan aina ilman tunteilua ja ideologisia painotuksia.
Vasta nyt, kun ilmaston lämpeneminen käy ihmisille yhä ilmeisemmäksi ja koko Eurooppaa riivaa energiakriisi, puhutaan ydinvoimasta tavalla, jolla olisi pitänyt puhua koko ajan.
Euroopan komissiokin määritteli EU-taksonomiassa ydinvoiman vihreiden investointien luokkaan.
Paljon suomalaisten asennemuutoksesta kertoo se, että Olkiluodon kolmannen reaktorin täyteen tehoon saattamista odottavat kädet ristissä niin vihreät, vasurit kuin kaikki muutkin poliittiset ryhmittymät.
Poliittinen keskustelu kiihtyy siihen suuntaan, että TVO voisi uusia vuonna 2015 perumansa rakennusluvan neljännestä yksiköstä.
Energiateollisuuden tuoreen mielipidemittauksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista hyväksyy ydinvoiman lisärakentamisen.
Suurin maapallon ympäristöuhka on ilmaston lämpeneminen. Monien tutkimusten mukaan lämpeneminen tapahtuu jopa ennakoitua nopeammin.
Kun Tshernobylin ydinvoimalassa räjähti vuonna 1986 ja säteily levisi laajalle, ei kukaan puhunut, että onnettomuudesta huolimatta hiilidioksidivapaata ydinvoimaa tarvitaan. Esimerkiksi Euroopassa pantiin kaikki voimalahankkeet jäihin ja ryhdyttiin puuhaamaan ydinvoiman alasajoa.
Kun Japanin Fukushimassa ydinvoimala vaurioitui 2011, Saksa reagoi nopeasti ja ilmoitti ajavansa ydinvoiman alas nopeutetulla aikataululla.
Saksassa ydinvoimaloita on ollut 29 ja käytössä enää kolme. Parhaimmillaan nuo 29 voimalaa tuottivat maan sähköstä lähes neljänneksen. Nyt noille lopuille voimaloille annettiin ensi huhtikuuhun asti lisäaikaa.
Näin maan valtavasta energiapulasta, ja sen aiheuttamista ongelmista huolimatta.
Ydinvoiman vastustamisessa on kaikkina aikoina ollut lähes uskonnollisia piirteitä. Tunteisiin vetoaminen ja pelottelu ovat jyränneet yli järkiperäisen pohdinnan.
Milloin on puhuttu onnettomuusriskeistä, milloin polttoaineen hankinnan tuottamista ympäristöhaitoista, milloin siitä, ettemme voi jättää käytettyä radioaktiivista polttoaineitta sadoiksi vuosiksi lastemme vastuulle.
Kaikkia noita edellä mainittuja ongelmia ei voi kiistää. Riskit ja haitat pitää kuitenkin punnita riskien todennäköisyyksien ja haittojen merkityksen mukaan. Samalla pitää toiseen vaakakuppiin laittaa ydinvoiman hyödyt.
Nelosyksikön rakentaminen Olkiluotoon ei ole yksinkertainen asia. Historia kertoo korutonta kieltään siitä, miten yksi ydinvoimalahaveri, lieväkin, voi kääntää peukut alas tälle tuottomuodolle.
Tänään suosittu voi huomenna olla mainehaitta.
Loading ...
