Oman osakehuoneiston tai kiinteistön hankinta tuntuu ulkomaille muutettaessa kaukaiselta, koska hyvin usein vieraaseen maahan siirrytään työn perässä väli- tai määräaikaisesti. Asunnon vuokraaminen on ykkösvaihtoehto.
Espanjaan suuntaavien näkökulma voi olla erilainen. Työperäinen muuttaminen Aurinkorannikolle on runsastunut, mutta ei ole edelleenkään pääosassa. Tänne tullaan monesta muustakin syystä ja usein oleskelusta suunnitellaan kestävää.
Kun päätös pitkästä asumisesta on tehty, on harkinnat aika. Vuokralle vai omaan?
Vuokra-asumisessa prosessi on suurin piirtein samanlainen kuin Suomessa. Asunnon valinnan jälkeen tehdään sopimus ja maksetaan vakuus. Jos huoneistosta halutaan eroon, sekin onnistuu lähes samoin ehdoin kuin Suomessakin.
Helppoa ja kohtuullisen kätevää.
Omistusasuntoon on jo kustannustenkin näkökulmasta sitouduttava pidemmäksi aikaa. Espanjassa erilaisiin veroihin ja muihin maksuihin pitää varata noin 11-13 prosenttia kauppahinnan päälle. Lisäksi ostamiseen ja myymiseen liittyvä byrokratia on Suomeen verrattuna moninkertainen.
Ostaminen on siis kallista ja etenkin ensikertalaiselle hankalan tuntuista.
Asuntokaupan sivukulut ovatkin Espanjassa tähtitieteellisiä Suomeen verrattuna ja haittaavat selkeästi markkinaa. Suomessakin veroja moititaan. On esitetty mm. kiinteistöjen varainsiirtoveron alentamista, mutta Espanjan kokemusten jälkeen neljän prosentin lisämaksu valtiolle tuntuu ihan kohtuullisilta.
Aurinkorannikolta hankitussa omistusasunnossa voi silti olla puolensa. Koti voi muuttua oman käytön jälkeen vuokra-asunnoksi, josta saa mukavat sivutulot ja välillä siellä yhä voi myös itse piipahtaa.
Tai sitten toisin päin. Aluksi vuokrakäyttöön hankittu asunto kääntyy helposti myös kodiksi etenkin, jos tämä vaihtoehto on otettu huomioon jo hankintavaiheessa.
Ostamiseen ja vuokraamiseen liittyy runsaasti näkökulmia, mielipiteitä ja myös erilaisia lieveilmiöitä. Palaan näihin aiheisiin syksyn ja talven mittaan.
Matti Majasaari
Kirjoittaja on toimittaja ja kiinteistösijoittaja