Eläkeputki pois, ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen porrastus ja keston rajaus työhistorian mukaan.
Suomessa valtiovarainministeriön virkamiehet löivät tiukat rätingit pöytään. Näillä lääkkeillä pitäisi syntyä 30.000 uutta työpaikkaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus istuu nyt kylmien tosiasioiden edessä.
Tietoa siis on, mutta onko tahtoa. Aiemmin vastaavat esitykset ovat kaatuneet poliittiseen vastustukseen. Suomi ajettiin jopa yleislakon partaalle.
Suomi ottaa lisää velkaa 20 miljardia tänä vuonna ja ensi vuonnakin 6 – 7 miljardia euroa. Vuosikymmenessä pitäisi päästä tilanteeseen, jossa valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee.
Tämä edellyttää työllisyysasteen nostoa yli 75 prosentin. Viime aikoina on ryhdytty jo puhumaan siitä, miten 78 prosenttia työikäisistä pitäisi olla sorvin ääressä kasvattamassa kansantuloa.
Suurta merkitystä on sillä, miten maailmantalous kehittyy ja millainen tilanne on meille tärkeissä vientimaassa. Juuri nyt ei näytä hyvältä, kun koronaviruksen toinen aalto etenee maailmalla hyökyaallon lailla.
Edellä kerrottu ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että hintakilpailukykyämme pitää edelleen kohentaa. Se edellyttää paikallisen sopimisen lisäämistä ja palkan muuttamista yhä enemmän tuloksen mukaan muodostuvaksi.
Vvm:n virkamiehet ehdottavat ansiosidonnaisen keston muuttamista. Mitä lyhyempi on työura, sen lyhyempi on kesto ja päinvastoin.
Lääkkeisiin kuuluu myös kahden viikon välein tehtävät haastattelut tai tapaamiset. Yhteydenottojen laistamisesta tulisi sanktio. Sanktio nousisi sen mukaan, mitä useammin tapaaminen jää hoitamatta.
Suomessa yli 60-vuotiaat ovat saaneet yt-neuvottelujen jälkeen lähteä, usein molemminpuolisella sopimuksella. Ongelma on siinä, etteivät ikääntyneet enää palaa työelämään.
Ruotsissa ei putkea ole ja ikääntyneitä työntelijöitä on paljon yleisemmin töissä kuin meillä. Ero on huima.
Ruotsissa irtisanomisjärjestys on selkeä: viimeksi tulleet lähtevät. Suomessa jääjät ratkaistaan sen mukaan, miten tärkeä työntekijä yritykselle on.
Ruotsissa lasketaan, että nuoret löytävät uuden työpaikan tai kouluttautuvat uudelleen.
Ruotsissa on myös kevennetty ikääntyvien työntekijöiden sivukuluja.
Kukaan ei voi kieltää, etteikö vvm:n virkamiesten ehdotuksilla olisi heidän ilmoittamiaan työllisyysvaikutuksia.
Tänä syksynä punnitaankin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kyky tehdä myös kipeitä päätöksiä. Marinille on kertynyt poliittista pääomaa ja uskottavuutta. Jos hän ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kykenevät tekemään edes sen suuntaisia päätöksiä, mitä Hetemäki linjasi, on se odotettua enemmän.
Jos Marin kykenee katkaisemaan napanuoran ay-liikkeeseen ja tekee itsenäistä politiikkaa kansakunnan parhaaksi, on se todella kova juttu.
Samalla tulisi punnituksi hänen poliittinen pääomansa.
Vaakaa painaisivat alas ay-liike, mutta nostaisivat työnantajat ja historian juoksussa myös yhteiskunnallista analyysiä tekevät.
Olot ovat nyt niin poikkeukselliset, että ikävätkin päätökset voivat mennä läpi, jos ne osataan markkinoida oikein; kansantalouden vaatimalla välttämättömyydellä, joka koituu koko kansan hyväksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos
Loading ...
