Ravintoterapeuttina kannustan ja välillä ihan patistankin lisäämään vihreää lautaselle reippaalla kädellä, sillä mitä enemmän syömme vihreitä kasviksia ja tietysti sateenkaaren väreissä muitakin kasviksia siihen päälle, sitä enemmän saamme elinvoimaisia ravintoaineita, joita solumme tarvitsevatkin yli 90 erilaista joka päivä. Vihreistä kasviksista hyötyy, iho, mieli ja jopa luusto -lukemattomista muista kehomme tärkeistä elimistä puhumattakaan. Moni kuitenkin valittelee varsinkin Espanjasta Suomeen palatessa vihannesten hintaa ja jopa kitsastelee niitten käyttöä tämän takia. Terveys on kuitenkin asia, josta ei kannata tinkiä, vaan tiukan paikan tullen mietinkin asiakkaitteni kanssa luovia tapoja lisätä vihreää edullisesti. Vihreän tarvetta voi täydentää fiksusti valituilla superfoodeilla, kuten makean veden levä spirulina, mutta myös luonnosta löytyvillä villivihanneksilla. Terveellisen syömisen ei tarvitse olla kallista ja vitamiinipommit saattavatkin löytyä joskus lähempää kuin arvataankaan.
Kevät on ihanaa vihreyden aikaa juuri nyt Espanjassa ja Suomessa yleensä vihreitä herkkuja riittää läpi kesän luonnosta, jos kaupan luomutiskin hinnat pistävät ihon kananlihalle. Olin kerran Fuengirolassa opastetulla kävelyretkellä, jossa ihan kaupungista käsin päästiin yllättävän nopeasti Mijasin puolelle, josta löytyi niittyjen ja ojien reunuksilta niin villivalkosipulia, käenkaalia, verenkiertoa ja muistia parantavaa rosmariinia kuin keuhkoja hellivää timjamiakin monista muista jo unohtamistani herkuista puhumattakaan. Kuulinpa kerran myös eräästä kaktuksesta, jonka pulleat vihreät lehdet ovat kuulemma herkkua oliiviöljyssä pannulla pyöräytettyinä ja ripauksella merisuolaa maustettuna. Kaupungin keskellä on tullut kuitenkin haettua vihannekset lähifruteriasta tai torilta niiden edullisuuden ja helppouden takia.
Meistä lehden lukijoista iso osa lomailee tai viettää koko kesän Suomessa. Koska Suomen villivihannekset tunnen paremmin ja tunnustan Espanjan villivihannesten tuntemukseni vaativan vielä hiomista, haluan esitellä tässä muutamia vähän arvostettuja, mutta terveellisiä ihanuuksia Suomen luonnosta. Loppukeväästä ja alkukesästä varsinkin kannattaa katsoa pihalle ja luontoon sillä silmällä, että jopa ”rikkaruohoissa” voi olla aarteita.
Ykkössuosikkini on nokkonen, jonka nuoret lehdet voi käyttää ryöppäämättä pinaatin tapaan pestoon, smoothieen, lettuihin, keittoihin, muhennoksiin, sämpylöihin, muistia terästävään teehen, voimamunakkaaseen tai vaikka kuivata jauheeksi yrttisuolan sekaan. Nokkosessa on rautaa monin kerroin pinaattiin verrattuna, C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa ja löytyypä siitä mm. A-, E-, K- ja B-ryhmän vitamiineja. Kun silppuat tuoretta nokkosta hienoksi salaattikulhon pohjalle, lorautat reilusti päälle laadukasta oliiviöljyä ja rouhaiset myllystä merisuolaa ja pippuria, saat ihanan salaattikastikkeen, jossa nämä kaikki arvokkaat aineet ovat hyvin tallessa. Halutessa voit ryydittää seosta viinietikalla tai sitruunamehulla. Nokkonen on myös kuitupommi, sillä kuivatussa lehdessä kuitua on 25 %. Piitä, joka on vatsan ja suoliston limakalvoille, hiuksille kynsille ja iholle balsamia, nokkosessa on 60 kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa. C-vitamiini säilyy parhaiten kuivatuissa nokkosissa, kalsium puolestaan säilyy ryöpätessäkin. Nokkosta vanha kansa on käyttänyt virtsaongelmien ja nivelvaivojen hoitoon, parantamaan munuaisten toimintaa, alentamaan korkeaa verensokeria, verenpainetta sekä erilaisia tulehdusreaktioita kehossa.
Nokkonen on myös maksaa hellivä ja muistia sekä keskittymiskykyä parantava yrtti, joten sen sijaan, että vainoaisimme sitä ”vihulaisena”, se ansaitsee noston villivihannesten aateliin.
Omalla pihallani naapurit aikanaan seurasivat hiukan naureskellen, kun nokkosten lisäksi koriini keräsin mm. vuohenputkien, voikukkien, piharatamon ja horsman lehtiä joita kaikkia voi käyttää salaateissa, kuivata talvella käytettäväksi viherjauheeksi sekä pyöräyttää öljyn valkosipulin, merisuolan ja auringonkukansiementen kanssa ravitsevaksi pestoksi, jota voi käyttää salaatinkastikkeen pohjana ja kesän herkkujen maustamiseen kuten mitä tahansa pestoa muutenkin. Kun olen naapureille maistattanut pestoa voileipäkeksin päällä ja tämän jälkeen naureskelu on vähentynyt -tietävät minun keräävän herkkutarpeita….
Aikaisin keväällä kerätyt yrtit ja villivihannekset ovat parhaimmillaan, mutta villiyrttejä voi kerätä läpi kesän -kun vaikkapa nokkoset ja vuohenputket niittää välillä, kasvaa pian samalle kohdalle taas uusia tuoreita herkkuja. Aikaisen kevään ihania ravinnepommeja ovat kuusen ja pihlajan maistuvat kerkät, jotka ovat parhaimmillaan tuoreina esimerkiksi smootheissa, mutta joita voi myös veden kanssa soseutettuina pakastaa jääpalamuotteja hyödyntäen. Kuusenkerkät sopivat myös siman tai kombuchan maustamiseen mainiosti tai vaikkapa syötäviksi koristeiksi
Salaatteihin käyvät hyvin monet lehdet, joista mainittakoon ahomansikka, isomaksaruoho, järviruoko, koivu, kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, osmankäämi, piharatamo, piikkiohdake, puna-apila, siankärsämö, vadelma, valkoapila, voikukka sekä vuohenputken sekä voikukan nuoret lehdet. Keittoihin ja wokkeihin sopivat myös järviruoko, ketohanhikki, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, nokkonen, osmankäämi, piikkiohdake, piharatamo, poimuhierakka, puna-apila, rantavehnä, ruusut, valkoapila, voikukka, vuohenputki sekä piharatamo
Juureksen tapaan voi keittää myös joitakin kasveja – tähän tarkoitukseen hyviä ovat järviruoko, ketohanhikki, osmankäämi, piikkiohdake, voikukka.
Keväistä ”villiparsaa” saa maitohorsma nuorista versoista ja mitä ihanimman aurinkomunakkaan voikukista. Ja tähän loppuun haluankin antaa herkullisen tortillamaisen voikukka-nokkosmunakkaan ohjeen:
Kerää pari litraa kauniita, juuri täyteen kukkaan auenneita voikukkia ilman vartta. Tee munakasseos valmiiksi: 1 dl pieneksi silputtua nokkosta, 6 kananmunaa, 1 tl sormisuolaa/merisuolaa ja 2–3 rkl ranskankermaa ja varaa seoksen viereen 1 dl juustoraastetta.
Ota n. 25 cm halkaisijaltaan oleva pannu, jossa tarttumaton pinta ja lorauta sen pohjalle reilusti oliiviöljyä ja nokare voita. Lämmitä keskilämmöllä, kunnes voinokare on sulanut ja asettele sen jälkeen voikukat tiiviisti ”naamapuoli alaspäin” pannulle vieri viereen ja ripottele hiukan juustoraastetta niiden päälle sitomaan ne toisiinsa ja anna olla hetki kannen alla. Kun juusto on hiukan sulanut, kaada lopulla juustoraasteella terästetty munakasseos varovasti pannulle kukkien päälle, alenna lämpöä ja anna munakkaan hyytyä hitaasti kannen alla. Kun munakas hyytynyt, kumoa se tarjoiluvadille – hyvää ruokahalua!
Loading ...
