Suomessa Veikkauksen tehtävä on tuottaa rahaa urheiluun, kulttuuriin, tieteeseen ja tutkimukseen.
Sen tehtävä on myös minimoida pelaamisesta aiheutuneita haittoja.
Jälkimmäistä tehtäväänsä yhtiö hoitaa heikosti, jos ollenkaan. Jo numerot kertovat tylyä kieltään. Peliongelmaisia suomalaisia on 124 000, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus.
Mitä sitten Veikkaus on tehnyt haittojen minimoimiseksi?
Tuohon voisi vastata, että hyvin vähän. Pikemminkin se on toiminut päinvastaiseen suuntaan. Veikkauksen rahapelikoneita sijoitetaan markettien tuloauloihin. Ylipäätään sinne, missä pelikoneet tuottavat parhaiten.
Tilastot osoittavat, että juuri pienituloiset, kuten eläkeläiset, käyttävät rahoistaan selkeästi enemmän pelaamiseen kuin hyvätuloiset. Pienituloisten ryhmästä löytyy myös valtaosa peliongelmaisista.
Heillä ei olisi euronkaan vertaa varaa pelata. Mutta kun pelikone on näyttävästi houkuttelemassa pelaamaan, voittaa pelihimo vastustuksen.
THL:n tutkijoiden mukaan Veikkaus ei ole mitenkään huomioinut koneiden sijoittelussa pelaajien sosioekonomista asemaa. Pikemminkin päinvastoin.
Koneita on eniten juuri siellä, missä pientuloiset liikkuvat, ja sitä kautta myös peliongelmaiset ja jo riskiryhmään kuuluvat.
Veikkaus ilmoittaa julkisuudessa liikevaihdokseen kolme miljardia euroa. Varsinainen liikevaihto on kuitenkin 13 miljardia, eli se on Suomen mittakaavassa todella suuri yhtiö.
Rahapeliautomaattien ja pöytäpelien liikevaihto on tuosta peräti 11 miljardia. Julkisuuteen ilmoitettu summa saadaan, kun liikevaihdosta poistetaan pelaajille menevä osuus.
Vaikka Veikkauksesta ilmoitetaan, että tällainen on normaali käytäntö alalla, niin ainakaan Pohjoismaissa ei toimita näin.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) puolusteli Veikkauksen käytäntöjä Ylen A-studiossa. Hänen mukaansa pelikoneiden sijoittelua täytyy entistä tarkemmin suunnitella.
Sen hän jätti kertomatta, mihin tuolla entistä tarkemmalla sijoittelulla tähdätään.
Tulosvaatimukset ovat kovat ja julkisuudessa halutaan kertoa, millainen hyväntekijä Veikkaus on jakaessaan rahaa hyviin tarkoituksiin.
Eniten oudoksutti Paateron puheissa pohdiskelu siitä, että jos pelaamisen mahdollisuuksia heikennetään, siirtyykö pelaaminen muualle, esimerkiksi ulkomaisiin nettipeleihin.
Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että markettien konepelien veto perustuu juuri peliongelmaisen hetken mielijohteeseen. Kun on kolikko, pari taskussa ja pelaamisen voi aloitta saman tien, houkutus käy liian suureksi.
Nettipelaaminen taas edellyttää suurempaa harkintaa. Kun kone pitää avata, löytää sopiva peli jne. Siinä ajassa voi suurin himo haihtua.
Veikkauksen eettisestä toiminnasta ei anna hyvää kuvaa se, että pelaamisen ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta ongelmiin puututaan vasta, kun ne tulevat julkiseen keskusteluun.
Poliitikotkin taivastelevat toimintaa ja vaativat muutosta. Missä on tähän mennessä ollut omistajaohjaus ja Veikkauksen perusperiaatteiden, pelaamisen haittojen minimoimisen valvonta?
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
