Rajoituksia pandemian takia on alettu löysentää, mutta vaikuttaa, että uusi normaali ei ole iskostunut ihmisten päihin. Menneenä sunnuntaina Málagan rannoilla sattui 4.500 rekisteröityä turvallisuusrikkomusta ja 29 rantaa jouduttiin sulkemaan. On unohtunut tuo sosiaalinen välimatka, mutta kaipa se on vaikea pala espanjalaisille, fyysinen läheisyys ja kontakti kuuluvat jokapäiväiseen kulttuuriin.
Voimme mennä tekemään ostokset marketteihin, kunhan on vain maskit ja hanskat mukana, terveyskeskuksiin voimme mennä samoilla ehdoilla, mutta odottaa saa ulkopuolella. Mutta sama ei taida koskea eläinklinikoita.
Karvainen kaverimme tarvitsi ikuisen nukutuksen. Ensinnäkin ihmetytti, että hinta on paljon korkeampi, jos haluat saattaa ystäväsi viimeiselle matkalle. Jos jätät nelijalkaisen yksin klinikalle, niin hinta on roimasti halvempi ja sinulla huono omatunto. Halusin välttämättä olla hänen kanssaan viimeiseen hengenvetoon.
Mutta sisälle ei päästy, klinikka hoiti hommat avonaisesta ikkunasta käsin. Koira kadunpuoleiselle ikkunalaudalle ja siihen ensimmäinen huumepiikki. Kadulla oli yli kymmenen henkilöä odottamassa vuoroaan lemmikkiensä kanssa. Siis porukka vain katsoi, että on kysymyksessä rokote. Siis ei hätä.
Sitten Marta siirrettiin ikkunan sisäiselle laudalle. Porukka alkoi ihmetellä ja minä väänsin itkua. Silloin välähti; hänelle ollaan tekemeässä eutanasiaa yleisön edessä, monet lapsista itkivät, myös aikuisetkin.
Tästä viimeisestä hetkestä yhdessä kaverini kanssa jäi karvainen kokemus. Tuskinpa olisi ollut suurtakaan terveysriskiä, jos olisin halinut koiraani yksityisesti ja antanut viimeisen hyvänyönsuukon.
Uusi normaali oli minulle epänormaali.
Kimmo Sahlman
Loading ...
