Ulkosuomalaisissa poliittisen heräämisen merkkejä

Ennakkoäänestäjiä Fuengirolan seurakuntakodilla. (Kuva: Antti Pekkarinen)

Eduskuntavaalien jälkimainingeissa fuengirola.fi -lehti halusi paneutua tarkemmin ulkosuomalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Otimme yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Peltoniemeen ja kysyimme hänen näkemyksiään aiheesta.

Julkisuudessa on ollut jälleen puhetta mahdollisesta ulkosuomalaisten omasta vaalipiiristä. Miten se voisi käytännössä toteutua?

– Ulkokansalaisten yksi tai useampi oma vaalipiiri on käytössä useammassa maassa, esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Kroatiassa. Italiassa ulkoitalialaiset äänestäjät on jaettu sen mukaan vaalipiireihin, missä he asuvat. Ulkomailla asuvat italialaiset ovat kirjoilla omassa, erillisessä väestörekisterissään, A.I.R.E.:ssa, jonka perusteella äänioikeus tiettyyn vaalipiiriin määräytyy. Edustajanpaikat määräytyvät kansalaisten/äänioikeutettujen määrän mukaan. Ei ole syytä olettaa, etteikö tämä järjestely toimisi mukautettuna myös Suomessa.

– Ulkosuomalaisten omat vaalipiirit vaatisivat ulkosuomalaisten oman aktiivisuuden lisäksi myös puolueiden aktivoitumista. Ehdokkaiden läpimenomahdollisuudet olisivat samat ulkokansalaisten vaalipiireissä kuin kotimaan vaalipiireissäkin, mikäli vaalipiireistä valittujen kansanedustajien määrä olisi suhteutettu samalla tavalla sekä ulkomailla että kotimaassa.

– Toki yksi mahdollisuus olisi myös asettaa ulkosuomalaisille ehdokkaille omat kiintiöpaikat, samalla tavalla kuin Ahvenanmaalla on.

Pitäisikö ulkosuomalaisten vaalipiirissä myös ehdokkaiden olla ulkosuomalaisia?

– Ei. Suomessa ehdokkaaksi saa asettua mihin tahansa (yhteen) vaalipiiriin. Esimerkiksi Italiassa ulkoitalialaisten vaalipiireissä ehdokasasettelu painottuu varsin vahvasti nimenomaan Italiassa asuviin.

Mediassa on verrattu ulkosuomalaisten määrää muun muassa Keski-Suomen vaalipiiriin, josta eduskuntaan menee 10 edustajaa. Kuinka monta edustajaa ulkosuomalaisten piiristä voisi päästä eduskuntaan?

Tämä riippuisi useasta seikasta: haluttaisiinko ulkosuomalaisille antaa edustajanpaikkoja sillä perusteella kuinka monta kansalaista ulkomailla asuu, vai olisiko määrä pienempi johtuen erityisesti matalasta äänestysaktiivisuudesta. Uusi vaalipiirijako tarkoittaisi myös sitä, että muut vaalipiirit joutuisivat luopumaan omista paikoistaan ulkosuomalaisten vaalipiirin hyväksi. Eli 10 edustajaa ei vaikuta kovinkaan realistiselta tavoitteelta.

– Pitäisikö paikkoja korvamerkitä alueille, joissa ulkosuomalaisia asuu eniten, kuten Ruotsiin ta Aurinkorannikolle?

– Näin voitaisiin hyvin toimia. Toinen vaihtoehto on, että vaalipiirejä perustettaisiinkin useita pieniä, muutaman kansanedustajan vaalipiirejä. Käytännössä olisi järkevää perustaa esimerkiksi neljä vaalipiiriä. Jako voisi olla Ruotsin, muun Euroopan, Pohjois-Amerikan ja muun maailman vaalipiireihin.

– Ajatusleikkinä voidaan laskea yhtenä vaihtoehtona näin: Koska enemmistö äänioikeutetuista asuu Ruotsissa (2019 eduskuntavaaleissa 43% kaikista ulkosuomalaisista äänioikeutetuista), myös 43 % kansanedustajapaikoista tulisi Ruotsin vaalipiirille. Muut suuret ulkosuomalaiskeskittymät löytyvät muusta Euroopasta, pl. Ruotsi (76 261, 30 %), jolloin muusta Euroopasta valittaisiin 30% edustajista. Jäljelle jäävät 30% jaettaisiin Pohjois-Amerikan ja muu maailman kesken.

Pitäisikö läpimenneiden edustajien muuttaa Suomeen, jolloin he eivät enää olisi ulkosuomalaisia?

– Tässähän se dilemma on – toisaalta voidaan spekuloida kuinka helppoa puolueiden on saada ehdokkaita erityisesti maailman kaukaisimmista kolkista, jos onnistuminen vaaleissa tarkoittaa käytännössä paluumuuttoa.

– Tosin on otettava huomioon, että 73% ulkosuomalaisista äänioikeutetuista 2019 asui Euroopassa. Kulkevathan MEPitkin Brysselin, Strasbourgin ja kotimaan väliä aika ahkeraan. Toisaalta on todennäköistä, että ulkosuomalaisten vaalipiirien ehdokkaat asuisivat de facto Suomessa, mutta heillä olisi jokin vahva suhde ulkosuomalaisten vaalipiiriin.

Toinen aihe joka kiinnostaa, on ulkosuomalaisten äänestyskäyttäytyminen näissä eduskuntavaaleissa. Kuinka paljon annettiin ennakkoääniä / kirjeääniä?

– SVT:n uutisten mukaan kirjeääniä tuli perille liki 6 200. Ennakkoon ulkomailla äänesti 41 000 äänioikeutettua. Luvussa ovat mukana myös Suomessa asuvat ulkomailla äänestäneet.

– Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus oli ennätyskorkea, 12,7 %, sisältäen sekä kirje- että ennakkoäänet. Vuonna 2015 äänestysprosentti oli 10,1 ja vuonna 2011 puolestaan10,6. Presidentinvaaleissa ulkosuomalaiset perinteisesti äänestävät ahkerammin. Korkein äänestysprosentti on ollut 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella, jolloin 13,9 prosenttia ulkosuomalaisista äänesti.

– Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuusennätys meni kuitenkin nyt rikki. Lisäksi ulkosuomalaisten äänestäneiden määrä kasvoi merkittävästi. Vuonna 2015 äänioikeutettuja ulkosuomalaisia oli 242 096, tänä vuonna 254 574.

Onko tiedossa, mitkä puolueet menestyivät ulkosuomalaisten keskuudessa?

– Ulkosuomalaisten poliittista osallistumista ei ole kovinkaan paljon vielä tutkittu, eikä tällaista tietoa ole valitettavasti juurikaan saatavilla. Joitain arvioita voidaan kuitenkin esittää: väitöskirjassani olen esittänyt vuonna 2014 kokoamaani kyselytutkimukseen nojaten, että ulkosuomalaisten puoluekanta eroa jonkin verran Suomessa asuvista.

– Vaikuttaa siltä, että ulkosuomalaisten puoluevalinta muistuttaa ennemmin asuinmaan poliittista ilmapiiriä kuin puoluekannatusta Suomessa – esimerkiksi Saksassa asuvat näyttäisivät kannattavan vihreitä suhteessa jonkin verran enemmän kuin Suomessa asuvat. Ruotsiin muuttaneista huomattavan suuri osa on suomenruotsalaisia, mikä osaltaan selittänee RKP:n vahvaa kannatusta Ruotsissa, ja vastaavasti Yhdysvalloissa vaikuttaisi olevan varsin paljon Kokoomuksen kannattajia.

– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että SDP:n ja KD:n kannatus on Suomessa ja ulkomailla asuvien keskuudessa varsin samalla tasolla. Sen sijaan Kokoomuksen ja RKP:n kannatus on jonkin verran korkeampi ulkomailla ja keskustan sekä perussuomalaisten jonkin verran matalampi kuin Suomessa.

Janne Leipijärvi

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Mielenkiintoinen (8)
  • Erinomainen (6)
  • Hyödyllinen (4)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)