Uusi suomalaistutkimus on paljastanut selkeän ”kuolleisuusedun” ulkomailla syntyneiden keskuudessa.
Helsingin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä toteutettu tutkimus tarkastelee yli 70-vuotiaiden kuolleisuutta ja eri kuolinsyitä vertailemalla Suomessa ja ulkomailla syntyneiden kuolleisuuslukuja vuosilta 2002–2020.
Tutkimuksessa havaittiin, että ulkomailla syntyneillä on alhaisempi kuolleisuus syöpäkuolemissa, hermostoon liittyvissä sairauksissa, sydän- ja verisuonitaudeissa, hengityselinsairauksissa, ruuansulatuksen sairauksissa ja ulkoisissa kuolinsyissä verrattuna Suomessa syntyneisiin. Sukupuolittain tarkasteltuna naisilla vahvin etu esiintyi hengityselin- ja ruuansulatukseen liittyvissä kuolinsyissä, kun taas miehillä suurin etu oli hengityselinsairauksissa ja ulkoisiin syihin kuolemissa.
Kuolleisuustutkimuksissa kuolleisuusetu viittaa siihen, että tietyillä väestöryhmillä on alhaisempi kuolleisuus kuin muilla vastaavan ikäisillä ihmisillä.
– Syntymämaihin perustuvassa vertailussa erityisesti globaalista etelästä muuttaneiden kuolleisuusluvut erottuivat selvästi matalampina useissa kuolinsyykategorioissa verrattuna Suomessa syntyneisiin, sanoo sosiologian dosentti Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta.
Terveet elämäntavat taustalla?
Tutkimuksessa otettiin huomioon myös sosioekonominen status, sillä yleensä heikompi tulotaso selittää terveyseroja. Tässä tutkimuksessa ulkomailla syntyneet olivat yleisesti heikompituloisia, mutta kuitenkin terveempiä.
Ulkomailla syntyneiden matalammat kuolleisuusluvut etenkin ulkoisten tekijöiden ja elintapoihin liittyvien sairauksien kohdalla viittaavat terveellisempiin elämäntapoihin.
– Ulkoisiin syihin sisältyvät alkoholikuolemat ovat merkittävä kuolinsyy Suomessa syntyneiden parissa. Myös syöpäkuolemat ja hengityselinsairauksiin liittyvät kuolemat ovat alhaisemmat ulkomailla syntyneillä, mikä voi viitata vähäisempään tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Puhutaan niin sanotusta ”terveen maahanmuuttajan paradoksista”, jonka taustamekanismit edelleen vaativat lisätutkimusta, toteaa Kemppainen.
”Eivät rasita kohtuuttomasti palveluita”
Ulkomailla syntyneet ovat siis usein Suomessa syntyneitä terveempiä, ja tämä terveydellinen etu jatkuu myös vanhemmalla iällä.
– Tulokset ovat tärkeitä myös palvelujärjestelmän näkökulmasta, sillä niiden mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhukset ovat terveempiä eivätkä näin ollen rasita kohtuuttomasti palveluita. Tutkimuksen osoittamat erot eri taustamaista saapuneiden välillä korostavat, että on tärkeätä huomioida ikääntyneen tausta arvioidessa hänen hoidontarvettaan, sanoo Kemppainen.
– Lisätutkimusta vaativa havainto tutkimuksessa on maahanmuuttajien vähäisempi kuolleisuus muistisairauksiin ja sitä selittävät tekijät.
Tutkimus on julkaistu eurooppalaisessa tiedelehdessä European Journal of Public Health ja se on toteutettu Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden yhteistyönä. Huippuyksikköä rahoittaa Suomen Akatemia (2018–2025).
Hallitus aikoo lopettaa kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville suomalaisille vuoden 2025 alusta lähtien. Päätöstä on kritisoitu muun muassa siitä, että se saattaa aiheuttaa kalliin muuttoaallon Suomeen, jolloin paluumuuttajat pääsevät myös muiden tukien piiriin.
Nyt julkaistu tutkimus ei koske suoranaisesti ulkomailla pitkään asuneita, vaan ulkomailla syntyneitä. Tutkimus ei siis kerro, ovatko vaikkapa Aurinkorannikolla kauan asuneet paluumuuttajat terveempiä kuin Suomessa pysyneet.
Loading ...
