Viimeisen reilun vuoden ajan Aurinkorannikon eläväiseen musiikkimaisemaan oman lisävärinsä on tuonut saksofonisti Janne Pitkänen. Kävimme tapaamassa tätä vähemmän totista torvensoittajaa.
Kun alamme käydä Janne Pitkäsen kanssa läpi hänen musiikillista historiaansa, huomaamme että piakkoin on 25-vuotisjuhlien aika saksofonistina. Hän ei siis ollut mikään saksofonin lapsitähti, vaan poimi puhaltimen käteensä vasta aikuisella iällä.
Kiitos siitä, että Pitkäsestä lopulta tuli saksofonisti, kuuluu mm. Lahdelle ja keskiolutjatsille. Mutta siitä lisää hieman tuonnempana.
Kitara käteen
Musiikki asteli Janne Pitkäsen elämään jo lapsuudessa, isän hahmossa.
– Isä oli nuorempana innokas harrastelijamuusikko. Hän soitti haitaria ja lauloi. Sieltä se omakin innostus varmasti kumpuaa, Pitkänen arvelee.
Saksofoni ei siis kuitenkaan ollut hänen ensimmäinen instrumenttinsa, eikä ollut muuten haitarikaan.
– Olin seitsenvuotias kun kitaransoitto alkoi kiinnostaa. Aikani sitä soitin, mutta sitten kävi niin, että kitaransoitonopettajalle kehittyi sellainen soittajien ammattitauti, että kun piti olla soittotunti, niin miestä ei näkynyt missään – paitsi alakerran baarissa. Jossain vaiheessa isä tuumasi että mitäpä tuosta maksamaan, kun ei miestä näy missään.
Soittoinnostus ei kuitenkaan jättänyt Pitkästä rauhaan. Lisää vettä myllyyn löytyi kotikaupungin Mikkelin nuorisotalolta.
– Nuorisotalolla oli Juha Lehti niminen ohjaaja, jolla oli oma bändi. Hänelle menin juttelemaan tilanteestani, että tekisi mieli soittaa, mutta ei ole opettajaa. Hän sanoi, että ota joskus se kitarasi mukaan tänne nuorisotalolle, niin soitellaan yhdessä.
Nuorisotalolla soitteleminen piti liekkiä elossa, mutta sitten Lehti muutti Mikkelistä Helsinkiin. Ja perusti ”keskiolutjatsistaan” tunnetun Sir Elwoodin hiljaiset värit yhtyeen.
Janne Pitkäsen inspiroivat kohtaamiset Sir Elwoodin kanssa eivät kuitenkaan päättyneet tähän. Eivät likimainkaan.
”Mitäs tämä on?”
Seuraavan kerran Janne Pitkänen kohtasi Sir Elwoodin hiljaiset värit – tosin tietämättään – autoradionsa kautta.
– Muistan sen vieläkin erittäin hyvin. Ajoin 18-vuotiaana isän autossa kesämökiltämme Ruokolahdelta kotiin Mikkeliin. Matkalla kuuntelin radiota, kun yhtäkkiä alkoi soida hyvä biisi, jossa erityisesti korvaan osui saksofonin ääni, Pitkänen kertoo.
– Biisi oli kuitenkin ihan vieras, joten päätin selvittää, että mikä se mahtoi olla. Tämä oli kuitenkin aikaa ennen Googlea, joten se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Lopulta sain selvitettyä, että se oli Sir Elwoodia, tosin kappaleen nimi on arvoitus vielä tänäkin päivänä.
Tuosta yksittäisestä kappaleesta jäi Janne Pitkäsen mieleen kuitenkin ajatus siitä, että saksofonia olisi kiva opetella soittamaan. Siemenen itäminen kesti kuitenkin useamman vuoden ja vaati lopulta hieman Lahti-nimistä lannoitettakin.
– Olin 25-vuotias, ja asuimme silloisen tyttöystäväni kanssa Lahdessa. Siellä ei ollut oikein kavereita eikä paljon tekemistäkään. Niinpä tyttöystäväni sanoi, että kun kerran olet jo pitkään puhunut siitä saksofonista, niin mene soitinkauppaan ostamaan sellainen ja ala opetella. Ja minähän tein työtä käskettyä, fonisti muistelee.
Uusia kuvioita
Tähän päivään mennessä saksofoni on kulkenut Janne Pitkäsen matkassa 23 vuotta. Noihin vuosiin mahtuu monenlaisia kokoonpanoja ja monenlaisia keikkoja. Ympäri maailmaa.
– Puola, Itävalta, Belgia, Egypti, Kiina, Thaimaa, ja niin edelleen, mies luettelee maita joissa saksofonin kanssa on reissannut.
Ja nyt on Aurinkorannikon vuoro. Joskaan nyt ei puhuta reissaamisesta, vaan uudesta kotipaikasta. Pitkänen muutti puolisonsa kanssa Fuengirolaan hieman reilu vuosi sitten. Ensin puolen vuoden vuorotteluvapaalle, ja sen jälkeen täältä on löytynyt myös uusi päivätyö asiakaspalvelutehtävissä.
– Tänne muutto ei varsinaisesti ollut mikään nopea päähänpisto. Kolme – neljä vuotta siitä puolison kanssa oli puhetta, hänen terveystilanteensa on sellainen, että täällä eläminen on paljon helpompaa kuin Suomessa.
Päivätyön ohella Aurinkorannikolta on löytynyt myös paljon soittokavereita.
– Täytyy sanoa, että täällä on suomalaissoittajien keskuudessa ollut aivan mahtava vastaanotto. Kun olimme viime syksynä vasta ajamassa autolla kohti Espanjaa, niin alkoi tulla ensimmäisiä kyselyitä, kun olivat kuulleet, että tällainen saksofonisti on muuttamassa rannikolle.
Yksi Janne Pitkäsen mielenkiintoisista uusista projekteista on saksofonin liittäminen elektroniseen tanssimusiikkiin. Tätä herkkua mies tarjoilee JaySax-nimellä mm. ravintola Kukon Manana-klubilla lauantaina 19.11.
– Joku voisi ihmetellä että miten saksofoni sopii yhteen elektronisen tanssimusiikin kanssa, mutta se on itse asiassa erittäin toimiva yhdistelmä. Kannattaa tulla kuuntelemaan, Pitkänen vinkkaa.
Kuka?
- Janne Pitkänen
- 48 vuotta
- Kotoisin Mikkelistä
- Aloitti saksofonin soiton vasta aikuisena
- Soittaa useissa Aurinkorannikon kokoonpanoissa
Loading ...
