Perjantaina, 28. helmikuuta vietetään Andalusian päivää eli juhlistetaan Andalusian itsehallintoaluetta, johon suomalaisten suosima Aurinkorannikkokin kuuluu.
Aina helmikuun viimeisenä päivänä vietettävä juhla muistuttaa vuodesta 1980, jolloin Andalusian asukkaat äänestivät kyseisenä päivänä itselleen laajan itsehallinnon Espanjan autonomisena alueena. Itsehallintoalue astui voimaan vuonna 1981.
Päivä (esp. Día de Andalucía) on yksi Andalusian tärkeimmistä juhlista, ja se korostaa alueen kulttuuria, historiaa ja identiteettiä. Se on Espanjan eteläisimmän itsehallintoalueen virallinen pyhä- ja vapaapäivä, jolloin virastot, pankit ja useimmat kaupat ovat kiinni.
Lue myös: Andalusian pyhäkalenteri vuodelle 2025 julkaistiin – tässä ovat vapaapäivät
Andalusiassa juhlitaan kulttuurista identiteettiä
Andalusian päivä on alueen yhtenäisyyden ja ylpeyden symboli, mutta toisin kuin esimerkiksi Espanjan Kataloniassa, se ei ole itsenäisyyspyrkimysten juhla, vaan enemmän itsehallinnon ja kulttuurisen identiteetin korostus.
Monilla kouluilla ja työpaikoilla saatetaan esimerkiksi tarjota desayuno andaluz eli tyypillinen andalusialainen aamiainen, jossa on leipää, oliiviöljyä ja tomaattia.
Juhlapäivänä järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia, kuten juhlia tai nähtävyyksien esittelykierroksia. Monet andalusialaiset koristelevat omat parvekkeensa Andalusian lipulla.
Andalusian hallitus jakaa ansiomerkkejä ja palkintoja merkittäville henkilöille, julkisilla paikoilla lauletaan Andalusian hymni ja nostetaan vihreävalkoinen lippu.
Blas Infante sanoitti Andalusian hymnin ja suunnitteli lipun
Andalusian hymni on José del Castillo Díazin säveltämä musiikkikappale, jonka sanat on kirjoittanut Casaresin kylästä kotoisin oleva Blas Infante. Viehättävä Casares sijaitsee Esteponan naapurissa Aurinkorannikolla.
Sävelmä on saanut inspiraationsa Santo Dios -nimisestä uskonnollisesta laulusta, jota Andalusian maaseudun viljelijät ja maatyöläiset lauloivat sadonkorjuun aikana.
Lue myös: Kauniimpi kuin Mijas Pueblo: Casaresin sokeripalakylä nimettiin koko Espanjan viehkeimpien joukkoon
Hymnin sanat kehottavat andalusialaisia vaatimaan ”maata ja vapautta” maanviljelysreformin ja Andalusialle myönnettävän poliittisen itsehallinnon kautta, osana Espanjaa.
Andalusian hymni esitettiin ensimmäisen kerran Sevillan kaupunginorkesterin toimesta José del Castillon johdolla 10. heinäkuuta 1936 järjestetyssä konsertissa – vain viikko ennen Espanjan sisällissodan alkua. Francon hallinnon aikana sävellyksestä säilyi ainoastaan käsikirjoitus pianolle.
Se esitettiin uudelleen Espanjan demokratisoitumisen aikana, kun sama orkesteri soitti sen 18. lokakuuta 1979 Sevillassa.
Lippu kuvaa toivoa ja islamilaista perintöä
Andalusian lippu koostuu kolmesta vaakasuuntaisesta raidasta: vihreä, valkoinen ja vihreä. Lipun keskellä on Andalusian vaakuna, jossa Herakles seisoo kahden leijonan välissä.
Lipun symboliikka:
- Vihreä: Toivo ja islamilainen perintö Al-Andalusin ajoilta.
- Valkoinen: Rauha ja vapaus.
- Herakles ja leijonat (vaakunan osana): Voimaa, rohkeutta ja alueen historiallista identiteettiä.
Lipun suunnitteli Blas Infante, Andalusian kansallismielisyyden ”isä”, ja se hyväksyttiin vuonna 1918. Se symboloi Andalusian itsenäistä kulttuuri-identiteettiä Espanjan sisällä.
Vaakunassa seisova Herakles erotti Euroopan ja Afrikan
Andalusian vaakunassa on vihreän ja valkoisen värinen kilpi, jonka keskellä seisoo Herakles kahden leijonan välissä. Herakles pitelee leijonia ja hänen yläpuolellaan on kaari, jossa lukee latinaksi Dominator Hercules Fundator (suom. ”Hallitseva Herakles, Perustaja”). Vaakunan alaosassa on teksti Andalucía por sí, para España y la Humanidad, joka tarkoittaa ”Andalusia itselleen, Espanjalle ja ihmiskunnalle”.
Vaakuna symboloi Andalusian historiallista voimaa ja identiteettiä. Herakles viittaa myyttiin, jossa hän erotti Euroopan ja Afrikan toisistaan luoden Gibraltarinsalmen. Leijonat edustavat voimaa ja rohkeutta, ja vihreä sekä valkoinen ovat Andalusian kansalliset värit, jotka symboloivat toivoa ja rauhaa.
Herakles on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, ylijumala Zeuksen poika ja puolijumala itsekin, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon. Yksi näistä urotöistä, kymmenes tehtävä tunnetaan nimellä Geryonin karja.
Siinä Herakleksen tehtävänä oli kolmipäisen Geryon-miehen karjan hakeminen pitkän matkan takaa, Espanjasta. Tällä retkellä Herakles laski Afrikan ja Euroopan erottavaan salmeen molemmille puolille mahtavat kalliopaadet, niin sanotut Herakleen pylväät: Gibraltarin ja Jebel Musan kalliot (Ceutan alueella Marokossa).
Vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1918, jolloin Andalusian kansallismielinen liike valitsi sen alueensa tunnukseksi.
Loading ...
