Jouluun liittyy odotuksia läheisten ihmisten ja rakkaiden yhdessäolosta. Perinteinen ”Anna lapselle raitis joulu”-kampanja on ansiokkaasti vuosikymmenien ajan muistuttanut, että monen lapsen juhla kärsii perheen aikuisen humalan vuoksi. Toisaalta raittiista joulusta puhuminen saattaa aiheuttaa pohdintoja, uskaltaako kinkun tai espanjalaisittain kalkkunan kylkeen ottaa lasin viiniä vai onko se perhejuhlan yhteydessä epäsopivaa.
Itse lähestyn asiaa riippuvuussairauden näkökulmasta. Jos perheessä kenelläkään ei ole ongelmia juomisen kanssa, en usko lapsen kärsivän aikuisen nauttimasta viinilasillisesta tai saunakaljasta. Normaaleille alkoholin käyttäjille on myös mielestäni aika luonnollista, että perhejuhlaan ei liity runsas juominen. Toisaalta perheissä, joissa joku sairastaa alkoholiriippuvuutta, joulun ympärillä on juomisen kokoinen varjo. Ja kyseessä on paljon isompi asia kuin se, ollaanko joulun pyhät selvin päin vai humalassa.
Siksi raitista joulua oleellisempia kysymyksiä ovat:
Miten saada kahden joulun välinen aika sellaiseksi, että kaikki perheenjäsenet kokevat perhejuhlan viettämisen arvoiseksi? Miksi tyytyä pelkkään raittiiseen jouluun, jos läheiset joutuvat erikseen jännittämään asiaa?
Perheissä, joissa joku sairastaa alkoholi- tai päihderiippuvuutta, läheisten mieltä vaivaa, juoko SE tänä jouluna? Kaikki tietävät, ketä sillä tarkoitetaan, vaikkei häntä erikseen nimettäisi. Samoin vaikka alkoholisti olisi selvin päin joulun pyhät, yhdessäolo tuntuu näyttelemiseltä jännitteiden vuoksi, jota juominen on vuoden mittaan aiheuttanut.
Asian ytimessä on tietysti kysymys, onko kyse päihderiippuvuudesta. Asian kirkastamiseksi voit pohtia kulunutta vuotta. Millaista päihteiden käyttösi on ollut? Tai jos olet huolissasi sinulle tärkeän ihmisen juomisesta, voit miettiä, näkyvätkö hänen päihteiden käytössään seuraavat ilmiöt.
Pakonomainen tarve juoda. Kun alkoholisti aloittaa juomisen, hänen täytyy saada seuraava ryyppy ja sitä seuraava ja sitä seuraava. Siinä missä yleensä normaaleilla alkoholin käyttäjillä juominen loppuu, kun haettu hauskuus on saavutettu, alkoholistilla tätä vaihtoehtoa ei ole.
Kontrollin menetykset. Kontrolli voi hävitä juomisen aikaan, paikkaan tai määrään nähden. Päihderiippuvainen käyttää päihdettä siten, että sen seuraukset ovat nähtävissä pitkittyneen jurrin tai krapulan muodossa, vaikka hän tietää, että pitäisi olla virkeänä esimerkiksi työpäivän, perhejuhlan tai pitkän ajomatkan vuoksi.
Vieroitusoireet. Vieroitusoireet voivat olla fyysisiä pitäen sisällään käsien tärinää, kohonnutta verenpainetta tai löysää vatsaa. Tyypillisimmin alkoholistin vieroitusoireet ovat kuitenkin henkisiä: Morkkis, ahdistus ja möykky rintalastan alla.
Sietokyvyn kasvu. Sietokyvyn kasvu näkyy riippuvuuden alkuvaiheissa tarpeena juoda enemmän saavuttaakseen saman olotilan, minkä ennen sai vähemmällä. Kun riippuvuus etenee, alkoholistin sietokyky nousee roimasti. Hän saattaa juoda isoja määriä, joista osan yleensä muiden huomaamatta.
Juominen hallitsee elämää. Päihteestä tulee alkoholistille normaaliin verrattuna kohtuuttoman rakasta ja tärkeää. Riippuvuuden edetessä se hallitsee elämää, vaikka välillä olisi pitkiä kuiviakin jaksoja. Läheisten näkökulmasta elämä on joko juomisen alkamisen tai päättymisen odottamista.
Juominen jatkuu, vaikka se tuo elämään ongelmia, joista henkilö on tietoinen. Tai ainakin pitäisi olla. Jälkimmäinen siksi, että päihderiippuvuuteen kuuluu voimakas kieltomekanismi. Ihmisinä pyrimme välttämään tekemästä asioita, jotka tuovat ongelmia itsellemme tai ympäristöllemme. Suhteessa päihteisiin alkoholistilla kuitenkin samat virheet toistuvat.
Jos tunnistat useamman edellä mainituista kohdista, täyttyvät alkoholismin kriteerit. Kun riippuvuus on edennyt pidemmälle, yleensä kaikki kohdista käyvät toteen. Tällöin toivotuin lahja perheessäsi ei ole raitis joulu vaan riippuvuudesta vapaa raitis elämä. Sen eteen kannattaa tehdä töitä ja hakea tarvittaessa apua.
Loading ...
