Meillä ihmisillä on erilaisia tarpeita. Niiden päämääränä on saada tietty hyödyke tai edistää muuten hyvinvointiamme. Jotkut tarpeet ovat yksinkertaisia, kuten nestetasapaino. Kun on jano, se tarkoittaa, että nestetasapaino ei ole kunnossa. Tämä synnyttää tarpeen juoda. Kun on juotu, tarve tulee tyydytetyksi ja voimme niiltä osin hyvin.
Tarpeisiimme liittyvät usein myös moninaiset arvovalinnat. Jopa nestetasapainon tyydyttämiseen voi arvoillamme olla vaikutusta. Jos on jano, meidän on valittava, mitä juomme. Juodaanko vettä, limsaa, mehua tai otetaanko olut? Ja vielä olutvaihtoehdon jälkeenkin meidän on valittava, että minkä merkkistä olutta juomme.
Jotkut tarpeet ovat monimutkaisia. Suoralta kädeltä voi olla vaikea päätellä, mistä on kysymys. Tarpeen tyydytys saattaa ajaa meidät varsin erikoisiin tilanteisiin. Otetaanpa esimerkki. Haluaisimme syödä ravintolassa pariloituja etanoita valkosipulivoilla. Meillä on tähän erityinen tarve. Mentyämme ravintolaan katsomme ruokalistaa ja toteamme ettei etanoita listalta löydy. Mitä tehdä? Voimme jättää tämän tarpeen tyydyttämättä ja tilata listalta esim. lihapullat ja muusin.
Toinen mahdollisuus tietysti on, että kutsumme hovimestarin paikalle ja alamme kiukutella ja valitamme asiasta hänelle. Ehkä hän lopulta heltyy ja lupaa kaivaa jostain pakastimen pohjalta etanoita ja tehdä aterian meille. Jos tämä vaihtoehto ei toteudu, voimme etsiä toisen ravintolan ja toivoa että sieltä etanoita löytyy. Tai jos ei, niin voimme luopua tästä tarpeesta kokonaan. Unohdetaan mokomat etanat ja lähdetään sen sijaan lenkille. Säästyy nekin rahat – ja etanat. Ehkä tuli tehtyä näin parempi arvovalinta? Ja kunto kohenee.
Hannu T. Korhonen