Sain Málagan Hospital Civilista kutsun magneettikuvaan, josta pitäisi käydä ilmi, onko elinaikani lyhentynyt normaalista vai onko luonto asettanut koneeseeni pommin, jonka takia täytyy kiirehtiä testamentin tekoa.
Ennakkoon ehdotettu aika ei kuitenkaan sopinut suunnitelmiini, koska olen silloin Suomessa uusimassa muun muassa wc:n kalusteita sekä rakentamassa saunan ja pesuhuoneen välille uutta seinää. Aion laittaa taloni myyntiin, kun viranomaiset määräsivät vuokralaiseni valmistamaan rekisterikilpiä Turun Saramäen valvottuun ”yhteisasuntolaan”.
Yritin peruuttaa ajan soittamalla paperissa mainittuihin ajanvarausnumeroihin (3) – ei vastausta. Lopulta päätin piipahtaa paikanpäällä.
Ensimmäinen kerta lopahti siihen, että osasto oli jo suljettu, koska käväisin sairaalassa kello kahden jälkeen. Samalla sain kuitenkin tietää, etteivät ajanvarausnumerot toimi.
Toisella kerralla löysin pienen etsimisen jälkeen oikean paikan ja konttorin. Mutta konttorissa minulle sanottiin, että varaus pitää muuttaa samassa sairaalassa, josta minut on sinne määrätty.
”Oikeassa” sairaalassa minut ohjattiin loogisesti ennakkovarauksia hoitavaan toimistoon. 25 minuutin odottelun jälkeen sain kuulla, että magneettikuvausten ennakkoajat hoidetaan toisessa toimistossa. Ei muuta, kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Pieni jono, mutta vihdoinkin oikeassa paikassa kunnes luukulla: ”Anteeksi herra, mutta voitteko odottaa hetken. Rouva, joka hoitaa näitä ajanvarauksia saapuu kohta.”
Useiden puhelinsoittojen, yhden turhan käynnin ja puolentoista tunnin pallottelun jälkeen sain vihdoin uuden ajan.
Onneksi espanjalainen järjestelmä toimii kuten minä itse. Asiat vaikuttavat pitkään katastrofaaliselta, mutta hoituvat lopulta.
Mika Heikkilä
Loading ...
