Blogi

Syntyvyyden romahduksen syistä vääriä käsityksiä

 

Kun Suomen Tilastokeskus julkaisi väestökehitystilaston vuoteen 2070 asti, älähtivät poliitikot.

Tilasto kertoo, että jo vuonna 2031 Suomen väkiluku kääntyy laskuun, jos nykyinen trendi jatkuu.

Suomessa naiset synnyttävät keskimäärin 1,35 lasta. Luvun pitäisi olla paljon suurempi.

Syitä huonoon väestökehitykseen etsitään nurjasta ilmapiiristä lapsia ja lapsiperheitä kohtaan. Lapsettomia pariskuntia taas syyllistetään itsekkyydestä ja hedonistisesta elämänasenteesta.

Syyllistämisen sijaan olisi paikallaan raaputtaa vähän populistista pintaa syvemmälle, ja kääntää katseet lähihistoriaamme.

Suomessa elää vahva käsitys, että sodanjälkeisinä vuosina 1946–1950 perheiden lapsimäärät olivat poikkeuksellisen suuria. Tämä ei pidä paikkaansa.

50-luvulla perheen keskikoko oli 3,5 henkilöä. Syntyneiden lasten suuri määrä selittyy sillä, että perheitä oli paljon. Yksineläjät olivat harvinaisia poikkeuksia, ja naisistakin puhuttiin vanhoinapiikoina, kun eivät olleet miestä itselleen saaneet.

Avioliitto oli itseisarvo ja kunnon kansalaisen merkki, oli parisuhde millainen tahansa.

Nyt kaupungeissa sinkkutalouksia saattaa olla jopa puolet.

Suomen väestöpyramidista paljastuu se tosiasia, ettei syntyneiden lasten määrä naista kohti ole nyt mitenkään erityisen alhainen. Kun sodan kokeneiden lapset tulivat 1970-luvulla lisääntymisikään, syntyvyys romahti tuolloin nälkävuosien tasolle. 1973 Suomeen syntyi 56.787 lasta.

Tuolloin alhaisen syntyvyyden syyksi laitettiin ehkäisypillerit ja ehkäisyvalistus ylipäätään. Vähemmän puhuttiin itsekkyydestä.

Suurten ikäluokkien lapset tulivat lisääntymisikään 1990-luvulla. He kopioivat vanhempiensa perhemallin. Syntyvyys kääntyi yhä vain laskuun, ja laski yli tuhannella 1970-luvusta.

Nyt on sitten tultu siihen tilanteeseen, että kahden sukupolven vähälapsisuus pitäisi paikata yhä pienenevällä synnytysiässä olevien naisten määrällä.

On jotenkin käsittämätöntä, ettei tästä yli ikäpolvien menevästä kehityksestä puhuta juurikaan julkisuudessa.

Poliitikon puheista vain vahvistuu väärä käsitys siitä, että juuri tällä hetkellä synnytysiässä olevien naisten haluttomuus synnyttää jälkikasvua olisi se lähes ainoa syy kehitykseen.

Pitää muistaa sekin, että jos syntyvyys nyt kääntyisikin kasvuun, niin taloudelliset vaikutukset näkyisivät vasta 2040-luvulla.

Kuinka kohtalokasta nurja väestökehitys Suomelle on?

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle nykyisellään se tuo valtavia haasteita. Esimerkiksi eläkejärjestelmämme perustuu siihen, että tulevat sukupolvet maksavat jo eläkkeellä olevien eläkkeet.

Jos maksajien määrä vähenee ja maksun saajien määrä kasvaa, pitää maksuja nostaa tai eläkkeistä tinkiä.

Suomi on jo sen tosiasian edessä, että meiltä poistuu eläkkeelle enemmän väkeä kuin opinahjoista tulee tilalle uusia. Työntekijävajetta yritetään paikata työperäisellä maahanmuutolla.

Ilmapiiri käy kuitenkin yhä tiukemmaksi. Se näkyy muun muassa maahanmuuttovastaisen perussuomalaisten nousuna maan suosituimmaksi.

Pauli Uusi-Kilponen.

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla työskennellyt lehdistöneuvos.

Kolumnit

Pääkirjoitus

Kännissä rattiin

Tällä viikolla julkistettiin tutkimus, jonka mukaan suomalaiset suhtautuvat rattijuopumukseen muihin eurooppalaisiin...
Marjatta Jabe

Muistoja menneestä

Stadilaiset viettivät 10-vuotisjuhliaan. Avajaisissa muistelin omaa nuoruuttani. Vapun jälkeisenä päivänä 1945...

Viikon kysymys

Huolestuttaako rattijuoppojen määrä Espanjan liikenteessä?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Varaa saunavuoro: (+34) 646 111 203