Suomi Pohjoismaiden ykkönen työtuntien määrässä

Suomen pitäisi päästä pohjoismaiselle tasolle työllisyydessä, sanotaan.

Suomen työllisyysaste oli tämän vuoden alussa 74,4 prosenttia ja Ruotsin 76,7 prosenttia.

Islanti on tässä vertailussa selvä ykkönen, lähes 83 prosentin työllisyysasteella. Työllisyysaste lasketaan siitä, miten moni työvoimasta on töissä.

Suomessa työttömyysprosentti on historiallisen alhaalla noin 6,5 prosentissa.

- Mainos -

Alemmas pitäisi kuitenkin tätä lukua painaa. Sen tunnustavat kaikki, puoluetaustasta riippumatta.

Ihan kehnosti ei Suomen asiat kuitenkaan ole, kun mittariksi otetaan tehtyjen työtuntien määrä suhteutettuna työvoiman määrään. Meillä tehtyjen työtuontien määrä on Pohjoismaiden korkein!

Uskomatonta mutta totta. Jos vertaa viime vuoden lopun tilastoja, ne kertovat selvästi, mistä on kyse. Ruotsissa osa-aikatyötä tekee 25 prosenttia työvoimasta, kun vastaava prosenttilukua meillä on 15.

Erityisesti nuoret ja naiset tekevät naapurimaassa osa-aikatöitä. Syynä on se, että osa-aikatöitä on runsaasti tarjolla, koska Ruotsissa on meitä enemmän palvelu- ja kaupanalan töitä, joissa osa-aikaisuus on yleistä.

Nuoret ruotsalaisperheet haluavat myös olla enemmän kotona, kun lapset ovat pieniä. Ei välttämättä ihan huono kehitys ainakaan perhepoliittisesti ajatellen.

Ruotsin Suomea parempia työllisyyslukuja selittää myös julkisen sektorin työpaikkojen runsaus. Suhteessa työvoiman kokonaismäärään naapurimaassa verovaroilla kustannettuja työpaikkoja on jopa selvästi Suomea enemmän.

Tilannetta voidaan sikäli pitää erikoisena, että Suomessa kansalaisten ikääntyminen vaatii paljon Ruotsia enemmän hoito- ja hoivapuolen väkeä. Valtaosa heistä toimii julkisella puolella.

Suomessa puhutaan tehottomasta julkisesta sektorista, Ruotsissa ei. Osaltaan se saattaa johtua myös Ruotsin työvoimapolitiikasta. Julkisella puolella on paljon tukityöllistettyjä.

- Mainos -

Kiinnostavaa pohjoismaisessa vertailussa on juuri se, miten eri lailla osapäivätyöhön suhtaudutaan. Ruotsissa pidetään hyvänä sitä, että ihmiset haluavat tehdä osapäivätyötä esimerkiksi ruuhkavuosina ja pysyä työelämässä kiinni ja sitä kautta säilyttää osaamisensa.

Työnantajatkin suhtautuvat ymmärtäväisesti osa-aikatyön tekemiseen niilläkin aloilla, joilla työ tyypillisemmin on täysipäiväistä.

Petteri Orpon hallitus haluaa lisätä työllisten määrää sadallatuhannella vaalikauden aikana. Edelliseltä hallitukselta se onnistui. Pitää kuitenkin muistaa, että mitä alhaisempi työttömyysprosentti on, sen vaikeammaksi työllisten määrän kasvattaminen menee.

Hallitus haluaa purkaa kannustinloukut, jotta työttömät saadaan töihin. Asumistukea, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lapsikorotuksia ja suojaosia kiristetään tai poistetaan kokonaan.

Tarkoitus on taloudellisessa mielessä hyvä. Ongelma on siinä, että meillä ammattityöntekijät ja muut osaajat työllistyvät melko nopeasti uudelleen. Sitten on vajaan sadantuhannen pitkäaikaistyöttömän joukko, joka ei ilman vahvoja tukitoimia ja uudelleenkouluttamisia työllisty.

On myös maantieteellisiä kohtaamisongelmia. Työpaikka on etelässä, mutta koti Itä-Suomessa, jossa torppaa ei saa myytyä eikä vuokrattua.

Edellä mainitut ongelmat nähtiin jo 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa.

Suomeen syntyi kahden vaalikauden aikana 300 000 uutta työpaikkaa, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä laski vain marginaalisesti. Pääasiassa eläköitymisten kautta.

- Mainos -

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Mainos
Jatka lukemista
Sää
Mainos
Viikon kysymys

Mikä kesässä on parasta?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...