Ravintolat ovat kovilla Suomessa. Konkursseilta on kuitenkin vältytty.
Syy ei kuitenkaan ole alan kannattavuudessa, vaan lähinnä valtion tuet ja aikaisemmat säästöt sekä ravintoloiden erikoisjärjestelyt pitävät yrityksiä pystyssä.
Vielä kesällä näytti siltä, että ala selviää säikähdyksellä. Koronatartunnat laskivat alas, ravintoloiden aukioloa lisättiin ja muita rajoittavia määräyksiä poistettiin. Myös ihmiset palasivat ravintoloihin. Koronatartuntojen vähyys rohkaisi ihmisiä.
Syksyn myötä koronatartunnat lähtivät Suomessa nousuun niin, että tartuntamäärät lähentelevät jo kevään lukemia. Sairaaloissa on hoidettavana jo saman verran kuin keväällä ja koronakuolemien määrä nousee huolestuttavasti.
Maan hallituksen oli pakko palata rajoitusten tielle. Ahtaimmalla ovat yökerhot, joiden aukioloaikoja kiristetään ja asiakasmäärää supistetaan puoleen. Ruokaravintolat saavat ottaa väkeä 75 prosenttia paikkamäärästä.
Toki rajoitukset vaihtelevat alueellisesti. Suomessa pääkaupunkiseudulla tartunnoista on lähes puolet. Joissain maakunnissa tartunnat on saatu pidettyä hyvin aisoissa.
Rajoitukset ovat vieneet ravintolat entistä ahtaammalle. Säästöt ja valtiolta tulleet tuet on jo käytetty, väkeä lomautettu, eivätkä ulosmyynnit korvaa ravintolassa kävijöiden tuomaa rahavirtaa edes osaksi.
Konkursseja tulee viivästyttämään helmikuussa voimaan astuva uusi laki, jossa konkurssiuhan alla oleva yritys saisi maksaa velkansa kuukauden kuluttua, kun nykylain mukaan aikaa on vain viikko.
Uusi laki ei kuitenkaan muuta tosiasiaa: jos rajoitukset jatkuvat, eikä ravintoloiden palveluita käytetä nykyistä enempää, on edessä satoja konkursseja.
Juuri joulukuu on ravintoloille ja matkailualan yrityksille tärkeää aikaa. Rahaa tuoneet pikkujoulut jäävät nyt lähes järjestään väliin.
Lapissa matkailuala odottaa ulkomaisia turisteja ja kotimaan matkailijoita. Ongelma on siinä, että monissa maissa ovat voimassa tiukat matkustusrajoitukset, ja kotimaan matkailijoita Lapissa pelottavat mahdolliset tartunnat.
Esimerkiksi Lappiin suunnanneet ruotsalaisturistit ovat valittaneet, että heitä kartetaan ja kohdellaan jopa vihamielisesti. Ruotsissa tautitilanne kun on paljon Suomea pahempi.
Suomalaisperheet vuokraavatkin nyt yksityisiltä mökkejä maakunnista. Siellä voi viettää tunnelmallista joulua perheen parissa ilman tartuntapelkoja. Ravintoloita tämä ei auta.
Vaikka tautitilanne helpottaisikin, eivät ravintoloiden ja matkailuyrittäjien pelot ole ohi. Iso kysymys on se, miten tämä aika muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Palataanko entiseen?
Ravintola-ala ei ole ainoa taho, joka näiden kysymysten parissa askaroi. Eri palloilusarjoissa pohditaan yleisön paluuta paikan päälle. Etenkin Suomen suosituimmassa lajissa, jääkiekossa kannetaan tästä suurta huolta.
Joka peli näkyy maksukanavalla televisiosta. Yhden lipun hinnalla saat kuukauden katseluaikaa. Jo nyt on käynyt niin, että kun yleisömäärä on rajoitettu puoleen, niin väkeä ei ole saatu katsomoon lähellekään rajoitusten sallimaa määrää.
Joissain otteluissa yleisömäärät ovat jääneet alle tuhannen. Yli kahden tuhannen hengen yleisömääriin ovat yltäneet vain sarjan kärkipaikoilla porskuttavat suurseurat.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos
Loading ...
