Suomalaisten ikääntyminen on aiheuttanut huolta siitä, miten eläkkeet riittävät tulevaisuudessa, kun työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän väkeä kuin uusia tulee tilalle.
43 maan kansainvälisen vertailun mukaan Suomen eläkejärjestelmä on seitsemänneksi paras. Eläkevarojen määrä oli kesäkuun lopussa 241 miljardia euroa.
Summa on kasvanut suotuisasti. Vielä viisi vuotta sitten eläkevarojen määrä oli vähän alle 200 miljardia. Kehityksestä kertoo se, että toisella vuosineljänneksellä sijoitusvarat kasvoivat peräti kahdeksalla miljardilla johtuen paljon pörssilistattujen ja muiden osakesijoitusten erittäin kovasta arvon noususta.
Eläkerahastojen kasvu on kuitenkin ollut meillä heikompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämä johtuu sijoitusten painotuksesta. Suomalaiset eläkeyhtiöt toimivat matalammalla riskillä kuin naapurimaassa.
Paljon Suomen eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa ikääntyvien työssä pysyminen. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä.
Viime vuosina eläkkeelle lähdön keskimääräinen ikä on kasvanut nopeasti ja tavoite on saavutettavissa. Se edellyttää eläkkeelle siirtymisen myöhentymistä kymmenyksen verran vuodessa.
Suomessa eläkkeelle siirrytään selvästi aikaisemmin kuin verrokkimaassa Ruotsissa. Suomessa yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on kymmenen prosenttiyksikköä naapurimaata alempi.
Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen on nostanut keskimääristä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle jäävien määrää. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi lähes 45.000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2018.
Vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yli 20.000 henkilöä. Luku on kasvanut viime vuosina. Etenkin nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on lisääntynyt. Merkittävässä määrin ennenaikainen eläköityminen johtuu mielenterveydellisistä syistä.
Sanna Marinin (sd.) hallitus teki päätöksen eläkeputken poistamisesta. Käytännössä putki tarkoittaa sitä, että ennen eläkeikää irtisanottu voi ansiosidonnaisten lisäpäivien turvin jatkaa varsinaiseen eläkeikään asti. Kun järjestelmä joskus 1980-luvulla luotiin, pääsi putkeen jo 55-vuotiaana ja eläkkeelle kuusikymppisenä. Nyt raja on noussut jo 62 vuoteen.
Vuodesta 2023 lähtien eläkeputkea poistetaan asteittain niin, että vuonna 1965 syntyneet eivät enää putkeen pääse.
Vastaavasti 55 vuotta täyttäneille työnantaja maksa puolen vuoden irtisanomiskorvauksen, jos he ovat työskennelleet yli viisi vuotta työnantajan palveluksessa.
Eläkeputkella on ollut merkittävä vaikutus ikääntyneiden alhaiseen työllisyyteen Suomessa, jos tilannetta verrataan esimerkiksi Ruotsiin. Irtisanomistilanteissa lähes sääntö meillä on, että työnantaja ehdottaa ikääntyneille työntekijöille putkeen siirtymistä ja saa valtaosin myönteisen vastauksen.
Ruotsissa ei putkea ole ja irtisanomisjärjestys on selkeä: viimeksi tulleet ensin. Suomessa työnantajalla on mahdollisuus määritellä irtisanottavat sen mukaan, miten tärkeitä he yritykselle ovat.
Nuoret irtisanotut ruotsalaiset työllistyvät uudelleen, ikääntyneet yli kuusikymppiset suomalaiset eivät. Tässä yksi pääsyy myös Suomen pitkäaikaistyöttömien suureen määrään.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
