Autoimmuunitaudeissa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia kudoksia vastaan. Tutkitusti toimivia ehkäisykeinoja tautien puhkeamiselle ei vielä ole, mutta todennäköisesti lapsuuden runsas altistuminen maaperän erilaisille bakteereille vähentää sairastumisriskiä.
Joka viidennellä tyypin 1 diabetesta sairastavalla on vähintään toinen muu autoimmuunisairaus, ja sairastuvuus autoimmuunitauteihin on moninkertainen muuhun väestöön verrattuna. Lapsuusiän jälkeen tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden, naispuolisten ja iäkkäiden kilpirauhasen vajaatoiminnan riski on suurin, kun taas keliakia puhkeaa diabetekseen sairastuneille useammin alle kymmenvuotiaana. Syitä autoimmuunisairauksien kasautumisesta samoille yksilöille ei tunneta riittävästi. Kyseessä on monisyinen tapahtumaketju, johon liittyvät perimä, puolustusjärjestelmän toiminta ja ulkoiset tekijät. Uudet solubiologian tutkimusmenetelmät yhdessä kliinisten ja epidemiologisten tutkimusten kanssa lisäävät tietoa, jota tarvitaan autoimmuunisairauksien ennustamiseen, taudinkuvan lievittymiseen tai parhaimmillaan sairastumisen ehkäisemiseen.
Se kuitenkin tiedetään, että D-vitamiinia tarvitaan normaaliin immuunipuolustukseen. D-vitamiinia tutkitaan MS-taudin tukihoitona, ja ”aurinkovitamiinia” sisältävä voide on jo pitkään ollut käytössä psoriasiksen hoidossa.
Omega-3-rasvahapot ovat puolestaan pehmeitä rasvoja, joiden sopiva saanti ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä lievittää matala-asteista tulehdusta. Pehmeä rasva voi myös mahdollisesti ehkäistä maitoallergiaa.
Nyt ilmestynyttä tutkimusta johtanut Harvardin yliopiston professori ja reumatologi Karen Costenbader kertoo halunneensa selvittää, voisiko D-vitamiinilla ja omega-3-rasvahapoilla olla merkitystä myös länsimaissa yleistyviltä autoimmuunisairauksilta suojautumisessa.
Löydökset vihjaavat, että D-vitamiinista ja mahdollisesti myös omega-3-rasvahapoista voisi olla apua autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman ja psoriasiksen, ennaltaehkäisyssä. Satunnaistettu vertailukoe jatkuu edelleen ja tulevaisuudessa asiasta tiedetään enemmän.
Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti länsimaissa. Arviolta noin viidellä ihmisellä sadasta on jokin autoimmuunitauti.
Autoimmuunitaudeissa elimistön puolustusmekanismit kohdistuvat virheellisesti omia soluja ja kudoksia kohtaan. Tällaisia tauteja ovat muun muassa tyypin 1 diabetes, keliakia, MS-tauti ja tulehdukselliset suolistosairaudet.
Osalla ihmisistä on perinnöllinen alttius autoimmuunitaudeille, mutta muutamassa vuosikymmenessä väestön geeniperimä ei ehdi muuttua riittävästi, jotta se selittäisi ilmaantuvuuskäyrän nousemista. Todennäköisesti yleistyminen johtuu ainakin osin diagnostiikan paranemisesta, liian hygieenisestä elämästä sekä tietyille bakteereille ja viruksille altistumisesta. Myös länsimaisen ruokavaliolla epäillään olevan näppinsä pelissä.
Arvostetussa lääketieteellisessä BMJ-tiedelehdessä julkaistu uusi tutkimus vihjaa, että D-vitamiinilisän säännöllinen ja pitkäaikainen käyttö voi hieman pienentää keski-iän ylittäneiden riskiä sairastua autoimmuunitauteihin.
Tutkimukseen osallistui 25 871 keski-iän ylittänyttä amerikkalaista. Osallistujat jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin, joille tarjottiin joko ravintolisää tai lumelääkettä. Koeryhmässä henkilöt saivat päivittäin 2000 IU:ta (50 mikrogrammaa) D-vitamiinilisää tai 1000 milligrammaa omega-3-lisää.
Osallistujat raportoivat tutkijoille mahdollisten autoimmuunisairauksien puhkeamisesta noin viiden vuoden seurannan aikana.
D-vitamiiniryhmässä ravintolisää syöneistä 123 sairastui, lumelääkettä saaneista 155. D-vitamiinilisän käyttö pienensi autoimmuunitautiin sairastumisen riskiä 22 prosentilla. Ero kasvoi kahden vuoden käytön jälkeen, jolloin D-vitamiinilisää syöneillä havaittiin 39 prosenttia vähemmän varmennettuja tautitapauksia.
Varsinkin pimeään vuodenaikaan D-vitamiinia on syytä napsia myös purkista. Euroopan elintarvikeviraston mukaan D-vitamiinin turvallisen päiväannoksen yläraja on aikuisilla 100 mikrogrammaa päivässä.
E-EPAa on tutkittu pitkään psykiatriassa ja kardiologiassa, ja tulokset ovat vallan erinomaisia.
E-EPA ehkäisee ja hoitaa masennusta, osoittavat psykiatrian klinikoiden tutkimukset eri puolilta maailmaa. E-EPA korjaa veren häiriintynyttä rasvaprofiilia sekä ehkäisee ja poistaa valtimoiden seinämiin kertyneitä ahtauttavia paakkuja, toteavat amerikkalaiset sydänlääkärit uudessa kirjallisuuskatsauksessaan (Vascular Pharmacology 2017).
Laajamittaisesta statiinien käytöstä huolimatta ihmiset sairastuvat valtimo ja sydäntauteihin. Tarvitaan siis täydentävää hoitoa, joka vähentää sairastumisen riskiä, toteavat sydänlääkärit. E-EPA kalaöljy tarjoaa tutkitusti tällaisen tehokkaan ja turvallisen keinon. On poikkeuksellista, että johtavat erikoislääkärit suitsuttavat tällä tavoin arvostetussa tiedelehdessä ravintolisän terveysvaikutuksia.
E-EPA alentaa tehokkaasti ja turvallisesti seerumin kohonneita triglyseridejä, jotka ovat valtimotautien riskitekijöitä, ilman, että LDL-kolesterolin pitoisuus suurenee, ja lisäksi E-EPA vaikuttaa suoraan ateroskleroottisiin paakkuihin estäen niiden syntyä ja poistamalla niitä valtimoista. Paakkujen poisto ja niiden stabiloiminen on tärkeää, sillä paakut repeävät herkästi ja lähettävät verivirran mukana palasia, jotka voivat tukkia sepel- tai aivovaltimon ja aiheuttaa siten sydän- tai aivoinfarktin. E-EPA estää myös hapetusstressiä ja kroonista matala-asteista tulehdusta (inflammaatiota), joka on syytekijänä kaikissa pitkäaikaissairauksissa, korostavat kardiologit.
D-vitamiinin riittävän saannin voi jokainen varmistaa mittauttamalla seerumin D-vitamiinin eli 25(OH)D-pitoisuuden. Sen tulee olla vähintään 75 nmol/l. Siihen pääsemiseksi ei ruokavalio ja auringonotto riitä, vaan D-vitamiinia pitää ottaa myös purkista (Tanskan Lääkärilehden mukaan 50–70 mikrogrammaa päivässä läpi vuoden). Turvallinen yläraja on 250 nmol/l. D-vitamiinin päivittäinen saanti (µg/vrk) korreloi seerumin aktiivisen D-vitamiinin, 25-OHD:n (nmol/l) kanssa.
Lähde: Tanskan lääkärilehti 2009
Sami Lindberg
Anni’s Vital Shop
Loading ...
