Somehuuto koulusta lehahti

Johan tässä menikin tovi aika rauhallisesti. Tänään se taas alkoi. Somehuutelu Aurinkorannikon suomalaisen koulun ympärillä.

Tänään koulun hallintoa provosoitiin tyylikkäästi feikkiprofiilin takaa. Syyksi ”vilma koskinen” feikkiprofiilin käyttöön ilmoitettiin, ettei kirjoittaja halua joutua maalittamisen kohteeksi. Hänen oma tekstinsä tosin oli lähes kaikilta osin suoraa maalittamista. Siinä annettiin useasta henkilöstä perättömiä tietoja ja esitettiin skenaarioita, joista näki, että ymmärrys suomalaisen koulun pyörittämisestä Aurinkorannikolla puuttuu kokonaan.

Kirjoituksissa oli useita kohtia, jotka olisivat perusteita kunnianloukkaussyytteille ja moni kohta varmasti täytti muitakin rikoksen tunnusmerkkejä. Kun väitetään perusteettomasti jonkin pahoinpidelleen toisen henkilön, kyse on todennäköisesti pelkkää kunnianloukkausta suuremmasta rikoksesta.

Avauksessa viitattiin useaan otteeseen koulun hallinnon johtajan epäpätevyyteen. Puhuttiin ”hierojalle” maksettavasta suuresta palkasta, jota vastaan hän ei tee mitään. Korjattakoon sen verran, että kyseisellä henkilöllä on akateeminen loppututkinto ja toinen tutkinto oikeustieteestä viittä vaille valmis. Hallinnollista kokemusta hänellä on paljon. Hän on siis pätevä ja hän tekee palkkansa eteen niin paljon tunteja, että kokonaispalkka on ainoa mahdollinen ratkaisu. Pienikin tuntipalkka koituisi koululle liian kalliiksi.

- Mainos -

Keskustelu, joka ”vilma koskisen” avauksesta lähti, karkasi heti ylikierroksille. Sosiaalinen media ei ole oikea paikka keskustella yksittäisten ihmisten työsuhdeasioista tai liikesopimuksista. Varsinkin, kun kommenttien kirjoittajalla ei näistä asioista ole mitään todellista faktatietoa. Näitä kirjoituksia ja varsinkin aloituksia lukiessa tulee väistämättä mieleen, olisiko kirjoittajan pitänyt jäävätä itsensä ja avautua jossain muualla. Oma napa, -peppu ja -lehmä ojassa on vaan aina lähin ja tärkein, laajempia vaikutuksia ei ihan hirveästi huvita miettiä.

Keskustelussa myös kehotettiin ihmisiä lähettämään valituskirjeitä Opetus- ja Kulttuuriministeriöön tai opettajien ammattiliittoon. Toivottavasti kukaan ei lähettänyt, se olisi typerää. Onneksi virkamiehet osaavat yleensä tulkita somen kiihottamien populistien lähettämät huuhaakirjeet ja jättää ne omaan arvoonsa.

Kun valitusryöppy jatkuu riittävän pitkään, alkaa virkamiestäkin vi……maan. Taisinpa joskus kutsua oppilaaksi oton tulkinnan muutosta ja siitä seurannutta takaisiperintää virkamiehen kostoksi. Näitä tapahtumia edelsi täysin irrelevantti somekeskustelu ja siitä poikinut valitusten virta. Toista kostoa Aurinkorannikon suomalainen koulu ei tarvitse eikä edes kestä.

Ilmeisesti se pitää paikkansa, että koululla on tällä hetkellä ilmapiiriongelmia. Ne ovat ikäviä ja silloin näiden asioiden yhteydessä hallituksen on syytä katsoa peiliin. Ensisijaisesti ongelmat tulee ratkaista työpaikan sisällä ja hakea ulospääsyä pattitilanteista. Koska koulu on julkisyhteisö, myös julkinen keskustelu saattaa olla jossain vaiheessa aiheellista. Somehuutelu ei ole sitä julkista keskustelua, joka vie asioita eteenpäin.

Kannatusyhdistyksen hallituksen täytyy kuunnella koulun opettajien, muiden työntekijöiden ja oppilaiden vanhempien näkemyksiä. Olen kyllä varma, että kuunneltu on, mutta aina on parantamisen varaa. Kaikki koulussa tehtävä työ tähtää oppilaiden hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Yhteen hiileen puhaltamalla liekki pysyy paremmin elossa.

Somessa huudeltiin myös sitä, mikseivät paikalliset mediat kirjoita koulun ongelmista. Kyllä me kirjoitamme. Sellaiset, jotka yhtään pidempään ovat Aurinkorannikolla oleskelleet muistavat kyllä monta vaihetta, joissa kouluun liittyvät ongelmat ovat olleet paljon esillä. Minä itse ja kollegani naapurilehdestä olemme kirjoittaneet kymmenittäin juttuja ja pääkirjoituksia koulun asioista, myös ongelmista ja tapahtuneista vääryyksistä. Eli huoli on turha, kyllä me kirjoitamme, emme vain lähde perusteettomia huuteluja kommentoimaan emmekä seuraamaan. Tosin tämä kirjoitus juuri kommentoi niitä. 😉

Lopuksi vielä pari sanaa koulun säätiöittämisestä. Se on ehdottomasti kannatettava ajatus. Nykyinen kannatusyhdistysmalli antaa liikaa mahdollisuuksia erilaisille intohimoille ja mutu-tulkinnoille. Säätiömallissa koulu olisi suoraan ministeriön valvonnassa ja hallinnon hoitaisivat siihen palkatut henkilöt. Kyläpolitikointi ja puskista huutelu loppuisi. Toivottavasti ministeriö ymmärtää tämän ja antaa perustettavalle säätiölle opetusluvan.

Hyvää kesää kaikille,

- Mainos -

Antti Pekkarinen

Päätoimittaja

Ps. Poistan tämän julkaisun fb kommenteista kaikki sellaiset, jotka edustavat turhaa somehuutoa. Eli perusteettomat, populistiset, asiattomat ja törkeät kommentit. Toivottavasti ei tarvitse poistella.

Jaa artikkeli:

Artikkelin kirjoittaja

Antti Pekkarinen
Mainos
Jatka lukemista