Sanoittajataituri tavoittaa suomalaisen sielun

Popsi popsi porkkanaa on yksi Suomen tunnetuimmista lastenlauluista. Porkkana näkyy maistuvan myös Chrisselle.

70-vuotisjuhliaan maaliskuussa viettävän Chrisse Johanssonin kynästä ovat lähtöisin sadat huippuartistien hitit ja kansan rakastamat kertosäkeet.

Chrisse Johansson on yksi Suomen suurista sanoittajataitureista. Hänen sanoitustensa suosio kertoo paitsi huikeasta ammattitaidosta, myös herkkyydestä tavoittaa niin melodian kuin yleisön syvin olemus ja saada ne kohtaamaan toisensa.

Johanssonin käsialanäytteitä ovat esimerkiksi edelleen Suomi-baareissa ja karaokelavoilla soivat Kuin tuhka tuuleen, Kesän lapsi, R-A-K-A-S, Viikonloppuisä, De va kukku de, Linda Linda, Paloma Blancasta puhumattakaan. Eikä sovi unohtaa myöskään Popsi popsi porkkanaa -rallatusta, jonka osaavat ulkoa lapset pian neljän vuosikymmenen ajalta. Sanoituksia on kaikkiaan lähemmäs kolme tuhatta.

Chrisse Johansson on sanoittaja esimerkiksi sellaisten artistien takana kuin lapsuuden naapurinsa Sammy ja Kirka Babitzin, Marion, Lea Laven, Katri Helena, Markku Aro, Kisu, Anita Hirvonen, Kari Tapio, Tapani Kansa ja Matti ja Teppo.

Vuodesta 1995 hän on asunut Aurinkorannikolla.

Flow’ta ja pelon voittamista

Jotkut sanovat näkevänsä musiikin värien kirjona. Chrissen mielessä melodiat muuttuvat sanoituksiksi. Joskus lyriikka syntyy hetkessä kuin itsestään, kuten kävi hänen oman suosikkinsa, Syysunelman, kohdalla.

-Veikko (Samuli) soitti biisin ja se jäi päähän soimaan. Melodia vaikutti kertaheitolla. Sen synnyttämät mielikuvat kääntyivät sanoiksi melkein tuosta vaan, ihan mieletön kokemus. Mun piti sitten mennä himaan vaihtamaan vaatteet ennen Katrin (Katri-Helenan) kultalevytilaisuutta. Menin kotiin ja kirjoitin tekstin.

Sellaiset voimakkaat flow-kokemukset eivät kuitenkaan ole tavallisia. Sanoittamisessa on enemmän vaikeita hetkiä. Se on usein ”tyhjästä nyhjäisemistä”, valkoisen paperin pelon voittamista.

-Ja aina on pelko peffassa, että toistaa itseään ja jättää tekstin keskeneräiseksi.

Vastaavasti työtä helpottaa pitkäaikainen työsuhde artistin kanssa. Kun laulajan tuntee, luontevan tekstin tekeminen on tietysti helpompaa.

-Kerran Lea Laven sanoi, että tuota sanaa en voi laulaa. Se sana oli ”karhuntalja”, Chrisse virnistää.

Aikansa tulkki

Chrissen sanoitusten taituruudesta kertoo myös se, että ne ovat poikineet omaa elämäänsä elämään lähteneitä käsitteitä. Hyvästä esimerkistä käy ”viikonloppuisä”.

-Fraasi jäi elämään, ja sen pohjalta perustettiin samanniminen yhdistys.

Esimerkki kuvaa osaltaan osuvasti iskelmän sanoitusten merkitystä yleisemminkin. Parhaimmillaan ne toimivat kansakunnan peilinä, toisaalta muovaavat sen sielunelämää.

-Monella tapaa iskelmä heijastaa omaa aikaansa. Ihminen etsii itseään sieltä ja täältä ja kaipaa vastakaikua. Taide on aina jonkinasteista jakamista. Sitä ei ole ilman vastakaikua, Chrisse puntaroi.

Vaikka hän ottaa mielellään kantaa, lauluissaan hän ei kuitenkaan ole pystynyt tekemään sitä niin paljon kuin olisi halunnut.

-En ole tehnyt kantaaottavia tekstejä paljon, koska suuri osa niistä on tehty tilauksesta muitten suuhun. Mutta esimerkiksi De va kukku de on kantaaottava laulu, se on maastamuuttoa heijastava ajankuva.

Työnsä ulkopuolella Chrisse on lempeä, mutta tiukka kriitikko, joka tuskailee tosissaan epäkohtia, kuten esimerkiksi seniorien kohtelua Suomessa. Hänen puheestaan kuulee, että hän seuraa asioita tarkasti ja paneutuessaan johonkin penkoo asiat yksityiskohtia myöten.  Taiteilijaan yhdistyy järjestelmällinen tutkijatyyppi.

-Opiskeluaikana hurahdin tilastotieteeseen, Chrisse myöntää ja naurahtaa perään.

Värikäs elämä

Chrissen värikäs elämä on luku sinänsä. Hän on paitsi elänyt läpi suomalaisen viihde-elämän kulta-ajat ja työskennellyt alansa lahjakkaimpien kanssa, myös matkustellut ympäri maailmaa esimerkiksi rahtilaivalla, tehnyt tuttavuutta Sisilian mafian kanssa ja mutkitellut urapolkua pitkin Ylen ulkotsupparista radiotoimittajaksi.

Hänellä on ilmeisen loputon varasto tarinoita seikkailuistaan, joita hän selostaa itsekin hieman huvittuneen oloisena. Jutuista hahmottuu muiden piirteiden lisäksi uhkarohkea ja kokeilunhaluinen hulivili, mikä muodostaa hauskan kontrastin Chrissen rauhalliseen olemukseen nähden.

-Minusta on pitänyt tulla vaikka mitä. Piti tulla elokuvaohjaaja ja piti tulla poliisi. Ei tullut poliisia, mutta yksityisetsivän hommia tein jonkun aikaa. Aloitin 18-vuotiaana, vaikka olis pitänyt olla 21. En saanut aseenkantolupaa, hän toteaa.

Mainittakoon, että yksityisetsivän työ oli muutenkin luonteeltaan hieman kyseenalaista, sillä Chrisse työskenteli jo silloin Yleisradiolla. Kun keikka kutsui, neiti etsivä livahti konttorilta kameroineen ja infrapunakiikareineen.

Useimmat toimeksiannoista koskivat uskottomuusepäilyjä, ja työn luonne oli sen mukaista. Trillerihenkisillä otteilla Chrisse ujutti itsensä kiikaroimaan erästäkin pariskuntaa suoraan parvekkeelta.

Yksi Chrissen unelma-ammateista oli näyttelijä. Sillä tiellä hän eteni työväenopiston näyttämölle saakka, mutta ei edemmäs. Niin ikään haaveena ollut laulajan ura katkesi koelauluun Jaakko Salon edessä.

-Tajusin, että oli parempi pysyä niissä asetelmissa, että Kirka laulaa.

Myös ammattiurheilijan urasta liikunnallisesti lahjakas Chrisse tuli haaveilleeksi. Se ei ollut aivan mahdoton ajatus, hän on voittanut HJK:n riveissä Suomen mestaruuden, koripallossa SM-pronssia ja käsipallossakin on tullut menestystä. Ainoa toivelistan toteutuneista kohdista on toimittajan ura.

-Hämmästyttävää kyllä se toteutui, Chrisse kuittaa.

Juttusarja Chrisse Johanssonista jatkuu lehden seuraavassa numerossa. Tulevassa jutussa paneudutaan tarkemmin hänen uraansa sanoittajana.

 Tiina Piha

KUKA?

Chrisse Johansson, 70

  • Vallilassa ja Maunulassa varttunut ”stadin gimma”
  • Sanoittaja ja levytuottaja
  • Tehnyt oman arvionsa mukaan noin 2.800 sanoitusta.
  • Tunnettuja käännösiskelmiä mm. Vasten auringon siltaa, Paloma Blanca, Kuin tuhka tuuleen, Rokkibaby, Etsin kunnes löydän sun ja Rotunainen.
  • Hänen sanoittamiaan iskelmiä ovat levyttäneet mm. Katri Helena, Lea Laven, Anita Hirvonen, Paula Koivuniemi, Sammy Babitzin, Markku Aro ja Tapani Kansa.
  • Työskennellyt myös Yleisradiolla eri tehtävissä opiskellen samalla toimittajaksi, EMI- ja Scandia-levy-yhtiöillä, CBS:llä tuottajana sekä omassa CAJ Music -yhtiössään.
  • Asuu vakituisesti Espanjassa

 

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Erinomainen (10)
  • Mielenkiintoinen (6)
  • Hyödyllinen (1)
  • Vanha uutinen (1)
  • Tylsä (0)