Suomen eduskuntavaalit täpärästi voittaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vastoin yleistä käsitystä, että hallitus saadaan kasaan hyvissä ajoin.
Hallitustunnustelija Rinteen työtä kirii EU:n puheenjohtajuus, joka alkaa heinäkuussa.
Kynnyskysymyksiä hänellä riittää. Eikä Rinne itse pidä sordiinoa päällä toistaessaan ennen vaaleja esittämiään vaatimuksia. Vappuna hän toisti, että alle 1400 euron kuukausieläkkeisiin pitää tehdä sadan euron tasokorotus.
Hänen tavoitelistallaan oli myös tuhannen hoitajan lisääminen vanhushuoltoon.
Myös eriarvoisuuden vähentäminen kuuluu Rinteen listaan.
Kokoomuksen suunnalla näille vaatimuksille pudistellaan päätä. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää tärkeänä tiukan talouslinjan jatkamista. Hän pitää kiinni valtionvelan supistamisesta suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Rinteen ja Orpon ajatukset menevät ristiin myös verotuksessa. Orpo haluaa alentaa kaikkien ansiotuloverotusta, kun Rinne haluaa suunnata alennukset pieni- ja keskituloisille sekä mieluusti kiristää hyvätuloisten verotusta.
Myös veropohjan laajentaminen koskemaan kaikkia osinkotuloja, saa Orpon mietteliääksi.
Hallitukseen povattujen vihreiden ja demarien välille syntyy juopa metsähakkuista. Kemin uusi sellutehdas ja Raumalle kaavailtu saha lisäävät hakkuita kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on vihreille liikaa, samoin vasemmistoliitolle.
Rinteelle hakkuiden lisääminen sopii, samoin kokoomukselle ja perussuomalaisille sekä keskustalle.
Mielipidetiedustelujen mukaan suomalaisten suosikkihallitus koostuisi demareista, kokoomuksesta, vihreistä ja RKP:sta.
Perussuomalaiset hävisi demareille vaaleissa vain 0,2 prosenttiyksikköä eli mitättömän vähän. Parlamentaaristen pelisääntöjen mukaan toiseksi suosituimman puolueen pitäisi olla vahvasti mukana hallitusneuvotteluissa.
Nyt näin ei ole. Vaikka persuja ei ole suljettu pois kuvioista, tunnusti Rinne avoimesti, että puolueen mukaan ottaminen on vaikeaa sen edustamien arvojen takia.
Etenkin hän perää puheenjohtaja Jussi Halla-aholta selkeää pesäeroa hänen aikaisempiin lausuntoihinsa. Tätä Halla-aho ei ole tehnyt.
Perussuomalaisten ongelma on siinä, etteivät muutkaan puolueet halua olla sen kanssa samassa hallituksessa juuri Rinteen ilmoittaman syyn takia.
Tällainen muodostaa parlamentarismille ongelman. Kansan ääni ei kuulu kuten pitäisi. Vappupuheessaan Halla-aho tarttui tähän.
Kun tarkastelee edellä lueteltuja näkemyseroja Rinteen ja potentiaalisten hallituspuolueiden välillä, on pakko todeta, että soviteltavaa on – ja paljon.
Vastaantuloja ja kompromisseja tarvitaan. Helpoimmin kokoomuksen ja demarien välillä on soviteltavissa ilmastokysymykset. Vaikeimpia ovat veroasiat ja valtiontalouden tasapaino.
Vihreiden kanssa kovin vääntö tulee hakkuiden lisäämisestä. Se voi olla jopa ylittämätön kynnyskysymys vihreille.
Puuhaa Rinteelle siis riittää, kun pöydälle nostetaan vielä työelämän uudistaminen ja sote. Ilman uudistuksia työllisyysastetta ei nosteta yli 75 prosentin. Sote taas on pakko saada maaliin tällä vaalikaudella. Ilman sitä kulut karkaavat ja hoitojonot sen kuin kasvavat.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
