Keskiviikkona päättynyt Postin lakko Suomessa hakee vertaistaan. Sen tiimoilta puhuttiin niin paljon asian vierestä kuin olla ja voi.
Keskusteluun liittyivät myös poliitikot, joilla ei tuntunut olevan mitään käsitystä Postin toiminnasta ja jakelubisneksestä Suomessa.
Ensinnäkin Posti ei ole tuonut esiin sitä, mitkä sen toimialoista ovat kannattavia ja mitkä eivät. Suomalaisille on jäänyt se kuva, että kirjeiden ja lehtien jakelu on määrän vähenemisen takia tappiollista.
Myös monille poliitikoille on syntynyt tällainen kuva. He ovat puhuneet siitä, miten moniarvoinen tiedonvälitys pitää Suomessa turvata. Yksi tapa on tukea valtion varoin lehtien jakoa.
Totuus on vielä ainakin tällä hetkellä se, että kirjeiden ja lehtien jakaminen on Suomessa kannattavaa. Tulosta tekevät Postin kirje- ja lehtijakelu ihan samoin kuin lehtikustantajien omat jakeluyhtiöt.
Postin tulos kokonaisuutena oli viime vuonna 40 miljoonaa voitollinen. Näin siitä huolimatta, että sen ulkomaantoiminnot ja logistiikkapuoli eli kuljetusbisnes tuottavat miljoonien tappioita joka vuosi.
Postin voitto perusliiketoiminnoissa olisikin paljon suurempi ilman kahta tappiollista toiminta-aluetta.
Posti on investoinut satoja miljoonia Pietarin alueelle. Toiminta ei ole vastannut ennakko-odotuksia. Yhtenä painavana syynä on toimintaympäristön muutos. Venäjä ei ole avautunut ulkomaisille bisneksille odotusten mukaisesti.
Hyvä kysymys on se, miksi Posti ei kerro avoimesti, mikä toiminto tuottaa tappiota ja mikä on kannattava. Näin tehtiin aiemmin, mutta ei enää. Väkisinkin jää se kuva, ettei valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö halua kertoa veronmaksajille todellista tilannetta, vaan piiloutuu yhteisten plusmerkkisten lukujen taakse.
Etenkin postin omistajaohjaus tuntuu olevan pahimman kerran hukassa. Jo vuosia sitten sen olisi pitänyt määritellä postin tehtävät uudelleen. On melkoinen ristiriita, että yhtiölle sälytetään yleispalveluvelvoite eli sen tulee jakaa postia kaikkiin mahdollisiin luukkuihin saaristoa myöden, mutta samalla sen pitää tuottaa voittoa ja jakaa siitä osinkoa omistajalleen eli valtiolle. Viime vuonna summa oli 30 miljoonaa.
Suomessa käydään ahkerasti postilaatikoilla. Lehtikustantajilla on omia varhaisjakeluyhtiöitä. Ne jakavat omien lehtien lisäksi muiden kustantajien sanoma- ja aikakauslehtiä sekä osoitteellista kirjepostia.
Sen lisäksi Suomen Suoramainonta jakaa alihankkijoineen kaupunkilehtiä ja mainoksia. Postilla on sitten oma päiväjakelunsa varhaisjakelun lisäksi. Tällä kierroksella jaetaan myös osoitteettomia mainoksia.
Postin osoitteellisten tuotteiden kuten kirjeiden ja lehtien jakomäärien romahdus johtuu vain osittain koko volyymin laskusta. Osan osoitteellisesta jaettavasta ovat vieneet lehtikustantajien jakeluyhtiöt.
Omistajaohjaajien pitäisi pikaisesti päättää, mitä tehdä yhtiön tappioita tuottaville osille ja miten jaettavan Suomessa vähetessä kyetään tekemään yhteistyötä lehtikustantajien omistamien jakeluyhtiöiden kanssa.
Rinnakkain ei kannata kahden jakajan mennä yhä vähenevin kuormin. Olisi korkea aika tehdä uudistuksia hallitusti ajan kanssa, eikä kriisien kautta, kuten valtion yhtiöt Veikkaus ja Posti nyt.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
