Uutiset

Espanjassa koulu keskeytetään muuta Eurooppaa useammin

Espanjalaisessa koulussa yksilöllisyys ei pääse parhaalla mahdollisella tavalla esille.

Espanjassa peruskoulun jättää kesken jopa 18% nuorista. EU:n keskiarvo on 11,8%, eli Espanjan luku on synkeä. Myös Aurinkorannikon suomalaiset tunnistavat espanjalaisen koulun ongelmat.

 

Ylen verkkosivuilla toimittaja Maija Salmi avaa synkkien lukujen taustoja ja kertoo myös vaihtoehtoisista koulutusmuodoista. Näillä vaihtoehtoisilla pyritään tarjoamaan koulutusmahdollisuus joko peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen kyydistä tippuneille. ( https://yle.fi/uutiset/3-11081878 )

Vaihtoehtoista koulutusta järjestävän El Llindar-säätiön johtaja Begonya Gasch erittelee YLE:n jutussa syitä koulun varhaiselle keskeyttämiselle.

– Espanjassa koulujärjestelmä on joustamaton eikä siinä oteta huomioon, että kaikki eivät opi samalla tavalla, Gasch sanoo.

Gasch katsoo myös, että espanjalainen koulu on liian teoreettinen, sillä ei ole riittävästi yhtymäkohtia käytännön elämään.

Suomalaisten kokemuksia

Myös Aurinkorannikolla espanjalaista koulua käyvien suomalaislapsien vanhemmat tunnistavat samoja ongelmia. Espanjalaisten koulujen opettajien pedagogisia valmiuksia epäillään riittämättömiksi, eikä joustoa tunnu löytyvän. Myös oppilaiden kunnioitus siinä mielin, kun Suomessa on totuttu, tuntuu olevan harvinaista espanjalaisissa kouluissa.

Miia Paukkusen tytär kävi ala-asteen espanjalaisessa koulussa mutta siirtyi yläasteelle Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun.

– Ehkä tärkein syy koulun vaihtoon oli ajan puute. Espanjalaisesta koulusta annettiin järjetön määrä läksyjä joka päivä. Tyttäreni ei selvinnyt niistä yksin, joten minultakin kului päivittäin vähintään tunti läksyjen teossa. Tuntui siltä, että opettajuus on siirretty vanhemmille. Koska itse käyn vakituisesti töissä ja sen lisäksi opetan luistelua, aika ei yksinkertaisesti riittänyt, Paukkunen sanoo.

Tehtäviä koululta annettiin ylettömästi myös viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi. Paukkunen ei ollut vakuuttunut myöskään annettujen tehtävien hyödyllisyydestä.

-Vaikutti siltä, että tehtävät olivat lähinnä kopiointia ja ulkoa opettelemista. Minun nähdäkseni tietoa ei sillä tavoin saa parhaalla mahdollisella tavalla sisäistettyä.

-Kun tyttäreni meni suomalaiseen kouluun, hän yllättyi positiivisesti. Hänelle oli uutta, että asioita pohditaan käytännönläheisesti ja keskustelu on yksi tärkeä opetuksen muoto. Hän sanoikin, että suurin ero koulujen välillä oli se, että espanjalaisessa koulussa käskettiin olemaan hiljaa ja kuuntelemaan, suomalaisessa pyydettiin puhumaan ja keskustelemaan.

Paukkusen tyttären kaverit ovat jatkaneet espanjalaisessa koulussa ja ovat nyt lukioiässä.
-Kun koeviikko tulee, heillä saattaa olla jopa kolme kahden tunnin koetta päivässä. Siinä ei jää aikaa harrastuksille. Esimerkiksi luistelutunnit jäävät auttamatta väliin parin viikon ajan, kun koesuma iskee. Minun tyttäreni tanssii seitsemän tuntia viikossa jatkuvasti ja kouluasiat tulee silti hoidettua mallikkaasti suomalaisen koulun lukiossa.

Espanjalaisessa koulusysteemissä luokalle jäädään huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Siinä on yksi syy koulupudokkaiden isoon määrään. Pakollinen oppivelvollisuus loppuu 16-vuotiaana ja jos on kerran tai pari jäänyt luokalleen, päästötodistus on vielä kaukana. Moni valitsee töihin menon 16 vuotta täytettyään.

Keskusteluissa oppilaiden vanhempien kanssa on käynyt ilmi myös sellainen seikka, että erot koulujen välillä jopa saman kaupungin sisällä ovat suuria.

Antti Pekkarinen

Linkki Maija Salmen juttuun YLE:n verkkosivuilla:

https://yle.fi/uutiset/3-11081878

 

Kolumnit

Vesa Uusi-Kilponen

Kusetusta?

  Koko täällä Aurinkorannikolla oloaikana, kaikkiaan yli tusinan verran vuosia kartuttaneena,...

Viikon kysymys

Minkä verran käytät rahaa joululahjoihin?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Varaa saunavuoro: (+34) 646 111 203