Monessa Euroopan maassa, Suomen tapaan, pohditaan perustulon käyttöönottoa.
Tällaisiin pohdintoihin ajaa työelämän murros, nykyisten järjestelmien byrokraattisuus ja sirpaleisuus.
Briteillä on jo käytössä universal credit, yleistuki, joka on osittain vastikkeellinen. Hollannissa perustuloa kokeillaan kuten myös Yhdysvalloissa. Kalifornian piilaaksossa kasvuyrityksiä rahoittava yhtiö suunnittelee jakavansa 1000 dollaria kuukaudessa rajatulle joukolle, jotta se näkisi, miten taloudellisten huolien helpottaminen parantaa motivaatiota ja lisää kykyä luoda uutta.
Taloudellisen kehityksen yhteistyöjärjestö OECD ehdottaa Suomelle Iso-Britannian mallin soveltamista.
Suomessa on jo kokeiltu 560 euron kuukausittaista verotonta perustuloa satunnaisesti valitulla 2000 ihmisellä. Perustulo lisäsi saajien onnellisuutta ja vähensi stressiä, mutta työllisyysvaikutukset jäivät olemattomiksi.
Poliittiset puolueemme lähes laidasta laitaan kannattavat periaatteessa perustuloa. Perustulo mahdollistaa byrokratian vähentämisen, kannustinloukkujen purkamisen ja työn sekä tulonsiirtojen saumattoman yhdistämisen ilman katkoksia.
Erot puolueiden välillä tulevat lähinnä perustulon vastikkeellisuudesta. Vihreiden mielestä perustulon pitäisi olla vastikkeetonta, keskustan ja kokoomuksen mielestä vastikkeellista. SDP kannattaa jonkinlaista välimallia.
Perustulon pioneeri Suomessa on Osmo Soininvaara (vihr.) Hän pohdiskelee kirjassaan Hyvinvointiyhteiskunnan eloonjäämisoppi tulon vaikutuksia työllisyyteen, toimeentuloon ja julkisiin menoihin. Soininvaaran mielestä menot eivät välttämättä kasva, jos samalla kyetään purkamaan byrokratiaa ja yhdistämään jo nyt maksettavat tuet yhdeksi.
Hänen mallissaan tukea saisivat kaikki 18 vuotta täyttäneet. Palkka sekä muut tulot vähentäisivät perustuloa asteittain. Se loppuisi kokonaan tietyn tulorajan ylityttyä.
Jos rahaa jaetaan vastikkeetta, kuka ottaa kopin niistä, joilla on päihde- ja muita elämänhallinnallisia ongelmia. Jättääkö yhteiskunta heidät oman onnensa nojaan, kun ei enää tarvitse käydä työvoimatoimistossa tai toimeentuloluukulla?
Entä laiskistaako vastikkeeton tulo ihmisiä?
Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vähän. Hyvän kuvan antaa brittien kiistely yleistuesta. Konservatiivit kehuvat sitä menestystarinaksi, vastapuoli pitää tukea epäonnistuneena. Asiantuntijoiden mielestä menee vuosikymmen, ennen kuin yleistuen hyötyjä ja haittoja voidaan totuudenmukaisesti arvioida.
Suomalaista sosiaalista tukiverkkoa on rakennettu pala palalta kulloistenkin tarpeiden mukaan. Kokonaisuudesta on tullut tilkkutäkki, jonka vaikutuksia suhteessa kustannuksiin kyetään huonosti hahmottamaan.
Jälkiteollisena aikana työ on yhä useammin lyhytaikaista, osapäiväistä tai projektiluonteista. Työttömyys- ja muita tukia on mahdoton rakentaa niin, ettei tuen saantiin tulisi katkoksia ja joka tilanteessa työn vastaanottaminen kannattaisi.
Siksi suomalainen sosiaaliturva tarvitsee kokonaisuudistuksen. Mutta millaisen, ja miten kokonaisuutta palvelisi parhaiten perustulo, vastikkeellinen tai vastikkeeton?
Sopi vain toivoa, ettei uudistukseen menisi yhtä pitkää aikaa kuin soten läpiviemiseen. Paras-hankkeesta jo 2000-luvun alussa alkanut kunta- ja palveluverkkouudistus on nyt edennyt sote-uudistukseen maakuntamalleineen, mutta maali karkaa taas kerran vaalikauden yli.
Pauli Uusi-Kilponen
Loading ...
