Kataisilla muutosten vuosi

Muutosten aika. Mervi tulee ja Jyrki lähtee. Politiikka säilyy keskeisenä elementtinä Kataisten perheessä.

Mervi ja Jyrki Kataisen perheessä on totuttu muutoksiin. Jyrkin työtehtävistä johtuen perhe on muuttanut viime vuosina pitkin Eurooppaa. Nyt on aika palata koti-Suomeen, iso muutos on myös se, että perheen poliitikon roolin on ottamassa Mervi.

-Yhdessä näitä asioita on pitkään pohdittu ja päätökset myös tehty perheen kesken. Minulla kiinnostus lähteä aktiivisesti mukaan politiikkaan on kytenyt jo parikymmentä vuotta, nyt ei ollut enää mitään ”tekosyitä” kieltäytyä, kun pyyntö tuli. Kaikki nämä vuodet minulla on ollut tietty tiimi, joka on vain odottanut, milloin on oikea hetki kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Nyt se aika tuli, Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi Uudellamaalla ilmoittautunut Mervi Katainen kertoo.

Jyrki Kataisen komeettamainen poliittinen ura puoluejohtajasta pääministeriksi ja vallan ytimeen EU-komission varapuheenjohtajaksi sen sijaan on päättymässä. Hän on ilmoittanut jättävänsä poliittiset luottamustehtävät, kun varapuheenjohtajan pesti syksyllä päättyy.

-Olen käytännössä koko työurani tehnyt politiikkaa. Se on ollut antoisaa ja motivoivaa, oikeastaan elämäntapa. Nyt tuli se vaihe, että haluan katsoa sytyttääkö jokin muu yhtä lailla. Vielä en osaa tarkasti sanoa, mitä jatkossa työkseni teen, mutta jotain erilaista se on. Tämähän on nykyaikainen tapa toimia, ihmisen elämään nykymaailmassa voi mahtua useampikin ammatillinen ura, Jyrki Katainen kertoo päätöksensä taustoista.

Ulkosuomalaisen haasteita

Kataiset ovat asuneet viimeiset neljä vuotta perheenä Brysselissä Belgiassa. Arjen haasteet kuulostavat samanlaisilta, kuin espanjansuomalaisilla.

-Belgia tuntuu asukkaan näkökulmasta erittäin byrokraattiselta ja vanhanaikaiselta systeemiltä. Suomessa on tottunut siihen, että virkakoneisto kohtelee kaikkia samalla tavalla ja toiminta on läpinäkyvää. Hieman se ihmetyttää, kun Belgiassa tällaiset asiat eivät ole mitenkään itsestään selviä, Kataiset pohtivat.

-Toisaalta, kun on lähtenyt pois tutusta kotimaastaan, täytyy jo etukäteen ajatella, etteivät asiat toimi samalla tapaa uudessa kotimaassa. Vaikka jotkin asiat näyttävät vaikeammilta, kaikki kokemus erilaisista toimintatavoista on avartavaa, ei ole olemassa parempaa ja huonompaa, on erilaista. Olen Belgian lisäksi asunut Yhdysvalloissa ja kaikki nämä kokemukset ovat antoisia, Mervi Katainen sanoo.

-Vaikka Belgia ei ihan Etelä-Euroopan maita olekaan, silti elämänrytmi on jotenkin pohjoista rennompi. Otetaan esimerkki vaikka liikenteestä. Jos jokin 100m tienpätkä on yksisuuntainen, eikä liikennettä ole ympärillä lainkaan, Belgiassa voi huoletta ajaa matkan väärään suuntaan. Suomessa näin ei ole tapana tehdä, kierretään sääntöjen mukaan monta korttelia, jotta päästään perille, Jyrki Katainen naurahtaa.

Äärinationalismi uhkaa

Eurooppa ja sen politiikka ovat Kataisille sydäntä lähellä olevia asioita. Jyrkille toki työnsä puolesta ja myös Mervi haluaa tulevalla mahdollisella poliitikon urallaan pitää EU –asioita näkyvästi esillä.

-Euroopalla on tällä hetkellä paljon ulkopuolisia uhkia. Ensimmäistä kertaa historian aikana USA:n ja Venäjän intressit Euroopan suhteen ovat yhteneväisiä. Ne molemmat pyrkivät hajottamaan ja heikentämään Euroopan vaikutusvaltaa niin politiikassa kuin taloudessakin.

-Ulkopuolisten uhkien lisäksi yksi vakava uhka tulee Euroopan sisältä. Äärinationalistiset liikkeet ovat nousussa ja esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa ne ovat hallitsevassa asemassa. Näiden liikkeiden toimintatavoissa on paljon eurooppalaisille arvoille vieraita asioita. Esimerkiksi puolassa hallitus on puuttunut oikeusjärjestelmän toimintaan, eikä oikeusistuinta voi enää millään kutsua riippumattomaksi. Tällaista politiikkaa ei EU:n sisällä voi sallia eikä hyväksyä.

-EU –komissio on tehnyt lakiesityksen, jolla rahahanat saadaan katkaistua sellaisilta valtioilta, jotka eivät noudata liberaalin demokratian periaatteita. Uskon, että lakiesitys hyväksytään, sille riittää enemmistöpäätös EU-parlamentissa. Mielestäni yhdenkään EU-kansalaisen ei pidä maksaa senttiäkään sellaista veroa, joka menee epädemokraattisten järjestelmien ylläpitoon, Jyrki Katainen julistaa.

Myös pohjoismaissa äärinationalistiset liikkeet ovat saaneet kannatusta. Ruotsissa Ruotsidemokraattien nousu teki hallitusneuvotteluista vaikeat ja lopulta maahan tuli heikko vähemmistöhallitus. Suomessa Perussuomalainen puolue hajosi kahtia ja nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-Ahon linjaa pidetään äärinationalistisena tai ainakin sinnepäin kallellaan olevana.

-Halla-Aho on lähtenyt toiminnassaan demokraattisista lähtökohdista. Hän ei ole missään vaiheessa sanonut pyrkivänsä vaikuttamaan esimerkiksi oikeuslaitokseen. Siinä mielin Perussuomalaiset eivät ole samanlainen uhka demokratialle kuin Itä-Euroopan nationalistit. Toki halla-aholaisuudessakin on piirteitä, jotka ovat lähellä ihmisarvon kunnioituksen loukkaamista. En usko, että Suomessa äärinationalismi enää nousee merkittävään asemaan vaaleissa, Soinin aikaansaama jytky purki suurimmat paineet sen suuntaiseen toimintaan, Mervi Katainen analysoi.

Jyrki Katainen on huolissaan äärinationalismin noususta, mutta muistuttaa, että EU –kansalaisten keskuudessa näillä suuntauksilla ei kuitenkaan ole niin suurta suosiota, kuin median kohut antavat ymmärtää.

-Viimeisimmät gallupit näyttävät, että kevään EU-vaaleissa äärinationalistisiksi katsottavat liikkeet saisivat 155 paikkaa 705 jäsenisestä EU-parlamentista. Onhan tuo paljon, mutta ei sillä onneksi mitään määräävää asemaa saada.

Mielenterveysongelmat vakavia

Mervi Katainen nosti alustuksessaan ravintola Kukossa pidetyllä poliittisella brunssilla yhdeksi tärkeäksi asiaksi mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemisen.

-Mielenterveysongelmista on tullut uusi kansantauti Suomeen. Varsinkin nuoret naiset kärsivät vakavista mielenterveysongelmista ja se aiheuttaa runsaasti työkyvyttömyyttä. Mielenterveysongelmat ovat aina inhimillinen tragedia potilaalle ja läheisille, mutta ne aiheuttavat myös suunnattomia kustannuksia yhteiskunnalle. Siksi niiden ennaltaehkäisemiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

Mervi Kataisen mukaan mielenterveyden sairauksista ei vieläkään uskalleta puhua avoimesti, vaikka ne koskettavat jollain tapaa lähes kaikkia suomalaisia.

-Mielenterveysongelmiin pitäisi pystyä suhtautumaan samalla tapaa kuin liikunta- ja tukielinsairauksiin. Mielenterveyden ongelmiin on olemassa lääkkeitä ja hoitokeinoja, niistä voi parantua täysin työkykyiseksi.

Yhteisöllisyyden tunteen väheneminen saattaa Kataisen mukaan olla yksi syy lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin. Esimerkiksi Espanjassa vastaavat ongelmat eivät ole yhtä suuria. Nuorten miesten syrjäytyminen on huomattavasti harvinaisempaa, koska suku ja perhe kantaa vastuuta lähimmäisistään enemmän.

-Yhteisöllisyys on sellainen asia, jota ei voi ylhäältä käsin pakottaa. Toki poliitikot voivat ja heidän täytyy tehdä sellaisia päätöksiä, joilla yhteisöllisyyttä tuetaan. Viimekädessä ihmiset itse kuitenkin pitävät tai jättävät pitämättä huolta läheisistään.

Antti Pekkarinen

Lue myös raportti Jyrki Kataisen tilaisuudesta Fuengirolan Palacio de la Pazissa perjantaina 8.2.2019.

https://fuengirola.fi/katainen-fuengirolassa-seka-venaja-etta-usa-pyrkivat-hajoittamaan-ja-heikentamaan-eurooppaa/

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Tylsä (15)
  • Mielenkiintoinen (11)
  • Erinomainen (9)
  • Hyödyllinen (1)
  • Vanha uutinen (0)