Suomen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset ratkeavat sunnuntaina. Vain se on varmaa, että toiselle kierrokselle mennään. Yksikään ehdokkaista ei tule saamaan yli puolta äänistä eli valittaisiin suoraan.
Gallupien kärjessä ovat olleet Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Stubb oli lievästi edellä aina viime viikon alkuun asti. Uutissuomalaisen viime gallup taas nosti Haaviston prosentilla ohi kokoomusehdokkaan.
Kaksikon takana tulevat nosteessa olevat Olli Rehn ja Jussi Halla-aho. Eroa kärkeen näyttäisi kuitenkin olevan Rehnillä niin paljon, että tarvitaan pieni ihme, jos hän kärjen ohi pyyhältää. Halla-aho taas kiri jo Haaviston kantaan, eroa on parin prosenttiyksikön verran.
Halla-ahon kiri tekee vaalista entistä jännittävämmän.
Demarien ehdokas Jutta Urpilainen ei saa nostetta kampanjalleen. Hän lähti komissaarikiireiden takia kisaan pari kuukautta muita myöhemmin. Minkäänlaista viime hetken puristusta ei häneltä ole nähty.
Kannatus on samaa luokkaa kuin vasemmistoliiton Li Anderssonilla.
Li sentään kokoaan lähes saman kannatuksen kuin oma puolue. Urpilaisen tähänastinen kannatus on ollut gallupeissa vain kolmasosa oman puolueen kannatuksesta.
Urpilaisen esiintymisestä jää ihan miellyttävä ja asiantunteva kuva. Mutta intohimo ja vakava pyrkimys voittaa vaalit eivät hänen esiintymisestään välity.
Hän puhuu ehdokkaana ikään kuin viran puolesta, eikä se nyt riitä.
SDP on ollut vahva presidenttipuolue. Kolmikon, Koivisto, Ahtisaari, Halonen, jälkeen ei ole onnistuttu. Paavo Lipponen jäi jopa alle Urpilaisen nyt nähtyjen kannattajalukujen.
Ehdokkaan paljon puolueen kannatusta pienempi suosio selittyy vaalien luonteella. Se on paljolti henkilövaali, jossa myös taktinen äänestäminen merkitsee paljon.
Mielipidemittausten perusteella näyttäisi siltä, että moni vasemmistolaisesti ajatteleva kannattaa Haavistoa, etenkin demarileirissä näin tapahtuu.
Tyypillistä on myös kannatusten raju heittely. Siitä on takavuosina hyviä esimerkkejä. Muun muassa Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen nousut, Riitta Uosukaisen nopea romahdus jne.
Käynnissä oleva presidenttitaistossa on nähty myös kannatusten reipasta vaihtelua.
Oman kannattajayhdistyksen sitoutumaton ehdokas Mika Aaltola oli alkuun jopa piikkipaikalla. Kampanjoiden ja tenttien edetessä kannatus on hiipunut muutamaan prosenttiin.
Kampanjoinnissa kiintyy huomio kokemattomuuteen. Liian monet ulostulot eivät ole olleet onnistuneita. Eikä missään vaiheessa ole tullut täysin selväksi, millaiseen äänestäjäryhmään hän viestintä osoittaa.
Kun toiselle kierrokselle mennään, tilanne ei juuri kirkastu, jos Haavisto ja Stubb ovat vastakkain. Jos toiselle kierrokselle yltää Halla-aho, vastaehdokkaasta tulee presidentti. Halla-aho saa kannatusta omiltaan ja vain hajaääniä muilta. 46 prosenttia vastaajista ilmoitti Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä, ettei missään nimessä äänestä Halla-ahoa.
Vielä kuluneella viikolla suomalaisista äänestyskelpoisista 19 prosenttia ilmoitti, ettei oma ehdokas ole selvillä. Onko sitä heti ensimmäisen kierroksen jälkeenkään, tuskin.
Asetelma tekee myös lopullisesta valinnasta äärettömän jännittävän ja tasaväkisen. Sen jos minkään luulisi innostavan kansaa vaaliuurnille aikaisempaa runsaammin niin, että 70 prosentin äänestysaktiivisuus ylittyisi.
Tällaisiin lukuihin ei ole päästy pitkiin aikoihin missään Suomen vaaleissa.
Loading ...
