Markku Silenin tiukka ote kitaranvarresta säilyi läpi hektisen johtajauran. Nyt hän tekee sitä, mitä on koko elämänsä halunnut tehdä: soittaa Santanaa.
Vähältä piti, ettei Markku Silen lähtenyt muusikon uralle jo lukion käytyään. Äidin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Silen päätyi kuitenkin opiskelemaan tietoliikenneinsinööriksi.
Ei tuokaan valinta huonoksi osoittautunut. Silen on tehnyt menestyksekkään työuran kansainvälisissä konsulttialan yrityksissä. Hän työskenteli sekä Cap Geminin että Accenturen toimitusjohtajana Suomessa.
-Olen jo ulkona työkuvioista. Pari vuotta sitten jätin viimeiset hallitustehtävät ja ajattelin, että nyt rupean tekemään sitä, mitä olen koko elämäni halunnut tehdä: soittamaan ja tekemään musiikkia.
Järkevä harrastus
Kitaraan Silen tarttui aikanaan, kun hänen isänsä tuli kasvatusajattelussaan siihen tulokseen, että vilkkaansorttisen kemiläispojan on syytä aloittaa joku järkevä harrastus niin sanotusti kapasiteetin kanavoimiseksi.
Kodin seinällä roikkui Landolan kitara.
-Isä sanoi, että joko alat soittaa tuota tai alat tehdä jotain muuta. Lupauduin menemään Kemin työväenopiston kitaratunneille.
Palava rakkaus lajiin syttyi kuitenkin Silenin tutustuttua koulukaveriinsa Risto Hemmiin, josta sittemmin tuli Finnvox-äänitysstudion johtaja
-Se oli megahyppy. Risto oli soittanut ainakin vuoden minua pidempään, tunsi paikkakunnan blues- ja rockporukoita. Risto vei mut kokeneempiin porukoihin, joissa sai malleja ja alkoi ymmärtää, mitä soittaminen voi tarkoittaa. Siitä syntyi into itsellekin harjoitella ja päästä samalle tasolle. Viikonloput soitettiin, kuunneltiin Jimi Hendrixiä ja joskus kutsuttiin muitakin kuuntelemaan.
Lukioaikoina Silenille kertyi helposti kitaranvarressa vähintään kaksi tuntia päivässä skaaloja treenaten.
-Silloin tuli myös Pohjois-Suomessa käytyä katsomassa huippubändien keikkoja. Seurasin eturivissä, miten Jukka Tolonen soitti, miten sormet liikkui ja itse yritin jäljitellä. Sieltä se potku sitten löytyi.
Gibson kesätyörahoilla
Landolan seuraajan Gibsonin Silen tilasi Amerikasta ja maksoi sen paperitehtaassa ansaitsemillaan kesätyörahoilla.
-Se maksoi tuhansia markkoja ja tein sen eteen koko kesän töitä. Kitaraa odoteltiin muutama kuukausi, oli ne pitkiä viikkoja.
Silen kertoo soittaneensa kyseisellä kitaralla parikymmentä vuotta. Vasta 90-luvun lopulla hän innostui ostamaan muitakin. Nyt niitä on kertynyt toistakymmentä. Osa on Suomen kodissa, osa Espanjassa.
– Olen pitkien suhteiden kannattaja, ei tullut yhtään kilpailijaa siihen väliin, Silen sanailee.
Tätä nykyä hän soittaa käsintehtyä suomalaista Taisto Guitars -kitaraa, ja käyttää myös suomalaista käsintehtyä Bluetone-laatuvahvistinta.
Silen toteaa leipälajinsa olevan sähkökitaran soiton, mutta hän on ottanut tunteja myös saksofonin soitossa ja laulanut. Sekä Suomen että Espanjan kodeissaan hänellä on harjoitushuone, jossa vierähtää helposti ainakin tunti päivässä.
-Vaimo varmaan sanoo, että kaksi, Silen nauraa.
Ultima Thule
Silenin ensimmäinen bändi Fuggin’ Great syntyi kemissä 70-luvun alussa yhdessä Risto Hemmin ja Tuomo Jutilan kanssa. Kolmen lukiolaispojan rockbändi soitti Lapin lavoilla muun muassa Hurriganesia lämmitellen ja Rauli Baddingin omaa bändiä tuuraten.
70-luvun lopulla Silen ja Hemmi perustivat uuden bändin, Ultima Thulen, muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan. Kyseinen progebändi oli tuttu näky Tavastialla ja muissa sen ajan ykköspaikoissa. Ultima Thule kuitenkin jäi historiaan, kun Silen siirtyi yritysmaailmaan.
Silenin tiukka ote kitaranvarresta kuitenkin säilyi läpi hektisimpien työvuosien. Johtajauransa aikana hän perusti kolme yritysbändiä: Digitalissa Digibandin, Cap Geminin bändin sekä Accenturessa AC/FC-bändin.
-Accenturen bändi valittiin Suomen ensimmäiseksi vuoden yritysbändiksi ravintola Botnialla 90-luvun lopulla, Silen kertoo.
Kymmenkunta vuotta sitten Silen perusti Hemmin kanssa vielä yhden bändin nimellä Ultimo Norte. Se soittaa funk- ja rockmusiikkia ja on esiintynyt sekä Suomessa että Espanjassa.
Santana Tribute
Markku Silen alkoi kymmenkunta vuotta sitten viettää perheensä kanssa osan vuodesta Espanjan etelärannikolla. Tällä hetkellä perheen koti on ylä-Marbellan huikeissa maisemissa suurimman osan vuodesta.
Soittohalujaan hän purki aluksi Costa Cowboys -yhtyeessä ja myöhemmin Harri ”Pikkis” Karenin kanssa erilaisissa kokoonpanoissa.
-Pari vuotta sitten syntyi ajatus Santana Tribute -bändin perustamisesta, kertoo Santana-faniksi tunnustautuva Silen.
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että kitaristina ikuinen ykkönen Silenille on joka tapauksessa Jimi Hendrix.
-Santana on tosi upea, pidän latinohengestä ja sykkeestä, mutta Hendrix on toisesta maailmasta. Nuorena poikana ei voinut käsittää, miten joku saa kitarasta semmoisia juttuja irti!
Liian vähän liveä
Silenin luotsaama Silen Band plays Santana sai syksyllä vahvistusta espanjalaisesta huippurumpali Gustavo Gottardista. Gottardi löytyi marbellalaiselta rock-klubi La Catarinalta, missä Silen tapaa käydä keskiviikon legendaarisissa jameissa.
-Kysyin Gottardilta, että kiinnostaisiko Santana-projekti ja hän totesi, että ilman muuta, sehän on rumpalin unelma. Olen tosi tyytyväinen, että olen päässyt verkostoitumaan espanjalaisten muusikoiden kanssa. Rytmiikassa on jotain uutta omaan kokemukseen verrattuna.
Silen Bandin ohjelmistossa on mukana Santanan alkuperäistä tuotantoa vahvalla rytmisykkeellä, kuten Jingo, Soul Sacrifice, Black Magic Woman, Oye Como Va ja Samba Pa Ti. Lisäksi mukana on hittejä ja tuoreinta tuotantoa.
Silen Band on soittanut Gibraltarilla La Sala -risteilijäravintolassa, Esteponan kuuluisassa rockbaarissa Louie Louiessa sekä Fuengirolassa.
Nyt tulossa on uusia Fuengirolan-keikkoja ja bändi jonottaa myös päästäkseen soittamaan Marbellan La Catarina -klubille. Kesällä bändi esiintyy Suomessa ainakin Hangossa, Tammisaaressa ja Järvenpäässä.
Silen on monien muiden musiikin ystävien lailla ehtinyt hämmästellä livemusiikkipaikkojen vähälukuisuutta Espanjassa.
-Se on mun suurin pettymykseni täällä. Korkean profiilin kalliita tapahtumia kyllä on, mutta ei klubeja tai matalamman profiilin festivaaleja.
Silen Band Plays Santanan seuraava keikka on Koppas Music Barissa perjantaina 16.2. kello 21.30 alkaen. Bändissä Markku Silen, kitara; Tane Siltanen, basso; Harri Nikkinen, koskettimet; Yura Quintero, perkussio; Vexi Mahkonen, rummut; Harri Karen ja johanna Mäkelä, laulu.
Tiina Piha