Suomessa inflaatio laukkaa yli viiden prosentin vauhtia. Merkittävät teollisuusalat ehtivät kuitenkin tehdä palkkasopimukset ennen kuin hintojen nousu kiihtyi.
Nyt teollisuudessa lisääntyvät puheet siitä, miten palkkoihin pitää seuraavalla kierroksella tehdä inflaatiotarkistukset tavanomaisten korotusten päälle.
Yhtään ei tilannetta paranna se, että kuntapuolella vaaditaan kuoppakorotuksia. Hoito- ja hoiva-alan liitot ovat jo pitkään vaatineet yli kolmen prosentin vuosittaisia korotuksia neljän vuoden ajaksi, jotta alan palkkojen jälkeenjääneisyys korjataan.
Jos kunta-alan vaatimuksiin suostutaan, tietää se varmuudella, että muut alat tulevat vaatimuksineen perässä. Näin tapahtui vuonna 2007, kun kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vaati sarisairaanhoitajille 500 euron kuoppakorotusta.
Korotuskierre vei Suomen kilpailukyvyn, ja siitä alkoi vuosikymmenen kestänyt lähes olematon talouskasvu. Syynä tähän oli myös seuraavana vuonna alkanut finanssikriisi.
Nykyisessä tilanteessa ylimääräisiin palkankorotuksiin suostuminen merkitsisi varmuudella inflaation kiihtymistä Suomessa. Samalla siitä tulisi helposti itseään ruokkiva automaatti.
Pahimmillaan oltaisiin stagflaatiokierteessä eli talous ei kasvaisi, mutta inflaatio pysyisi korkeana ja työttömyys lisääntyisi.
Yhdysvalloissa, jossa palkkojen sääntely on vähäistä, inflaatio nostaa palkkoja ja ruokkii lisää inflaatiota sekä vähentää myönteistä työllisyyskehitystä. Inflaatio on maassa lähellä kymmentä prosenttia.
Pääsyy nykyiseen inflaation löytyy energian kohonneista hinnoista. Osansa tekee myös pula tietyistä raaka-aineista ja komponenteista. Tilannetta pahentaa sota Ukrainassa.
Suomessa puhuttiin keskitettyjen ratkaisujen hautaamisen jälkeen Suomen mallista. Mallilla tarkoitettiin palkankorotusten muodostumista niin, että vientiliitot avaisivat pään ja määrittelisivät korotusvaran, jonka yli ei mentäisi.
Tämä toimi hyvin, kun vielä maltti korotusten vaatimisessa säilyi. Suomen kilpailukyky koheni ja työllisyys parani.
Nyt hyväksi koettu malli uhkaa romuttua. Ei kunta-alan pidä koskaan olla palkkajohtaja. Ei senkään takia, koska vientialoissa korotuksiin vaikuttaa kansainvälinen kilpailutilanne. Molemmin puolin neuvottelupöytää ymmärretään, ettei kilpailukyvyn romuttaminen ylisuurilla korotuksilla ole kenenkään etu pitemmällä aikajänteellä.
Suomessa paineet palkkojen korottamiseen ovat kovat. Näin siksi, että alalla kuin alalla vallitsee työvoimapula. Helposti käy niin, että palkat liukuvat ylöspäin markkinaehtoisesti. On pakko maksaa, kun väkeä ei muuten löydy.
Nykyiseen inflaatioon vaikuttaa merkittävällä tavalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Pakotteet ja energia nostavat hintoja. Jos tilanne rauhoittuu ja energian hinta alkaa laskea jo syksyllä, samoin kuin inflaatio, ylisuuret korotusten olisivat myrkkyä Suomen taloudelle.
Inflaatio nostaisi uudelleen päätä ja korotukset heikentäisivät merkittävällä tavalla kilpailukykyämme.
Suomen pitää päästä mukaan kiertotalouden ja vihreän siirtymän buumiin. Ilman hyvää kustannuskilpailukykyä emme pääse siihen, emme ainakaan täydellä mitalla.
Loading ...
