Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjä uudistetaan kolmikantaisen työryhmän voimin. Mukana ovat työmarkkinajärjestöjen ja työ- ja elinkeinoministeriön edustajat.
Paikalliseen sopimiseen on nyt ladattu paljon toiveita. Työmarkkinatutkijoiden tuoreessa raportissa valetaan kuitenkin öljyä toiveiden laineille.
Vahva usko myönteisiin vaikutuksiin kuitenkin on. Vaikka nyt Suomessa valmistaudutaan paikallis- eli kunnallisvaaleihin, niin lähes jokaisessa vaalitentissä paikallinen sopiminen nostetaan esiin yhdeksi työllisyyden parannuskeinoksi.
Asia kiinnostaa suomalaisia, koska vain työllisyyden kautta kyetään kunnalliset ja valtakunnalliset hyvinvointipalvelut rahoittamaan.
Voisit tykätä myös
Paikallista sopimista aiotaan kolmikantaisen työryhmän mukaan edistää kahdessa vaiheessa. Ensin paikallisesta sopimisesta päätetään työmarkkinapöydissä ja vasta sen jälkeen lainsäädännön avulla.
Paikallista sopimista ajavat työnantajien edustajat. Erityisesti Suomen Yrittäjät näkevät paikallisen sopimisen hyödyt niin yrityksen menestyksen kuin työllisyyden myönteisen kehityksen kannalta.
Työntekijäpuoli pelkää työehtojen heikentyvän. Kokonaan ei palkansaajapuoli ole tyrmäämässä paikallisen sopimisen lisäämistä. Se kuitenkin asettaa ehtoja, joiden tarkoituksena on turvata tasavertainen neuvotteluasetelma. Vaatimuksena on myös työntekijöiden edustuksen saaminen yritysten päätöksentekoon.
Työntekijäpuoli ajaa lähinnä Ruotsin mallia. Ruotsissa työntekijät pääsevät vaikuttamaan yritystason päätöksiin ja yhteistyö työntekijä- ja työnantajapuolen kanssa on jatkuvaa.
Ideana on katsoa yrityksen haasteita samalta puolelta pöytää ja välttää vastakkainasettelu. Yhteistyön onnistuminen näkyy vähäisinä lakkoina ja muina työmarkkinahäiriöinä.
Suomessa vastakkainasettelut ovat monin paikoin kärjistyneet ja epäluottamus kasvanut.
Lähtökohta paikallisen sopimisen lisäämiseen eivät olekaan kaksiset. Joka tapauksessa Sanna Marin (sd.) ajaa hanketta eteenpäin. Hän pitää tasapainoisena ratkaisuna sitä, että ensin edetään työehtosopimusten kautta ja sen jälkeen lainsäädännön.
Marin on myös korostanut hallituksen sitoutumista ratkaisuihin, joilla työllisyyttä edistetään. Yhtenä keinona on juuri paikallinen sopiminen.
Hyvä kysymys on, kalistellaanko tyhjiä tynnyreitä. Työmarkkinatutkijoiden tuore raportti näet soittaa, ettei paikallinen sopiminen vaikuttasi työllisyyteen.
Esimerkit meillä ja maailmalla osoittavat, että itse asiassa ratkaisun avaimet työllisyyden kehitykseen ovat yritysten sisällä. Miten ne kykenevät luomaan tuloksekkaita kasvustrategioita, johtamaan ihmisiä innostumaan, innovoimaan ja miten ne saavat sijoittajat vakuuttuneeksi.
Kasvava ongelma on osaajapula. Myös ulkomaisten huippuosaajien rekrytointiin halutaan joustavuutta.
Näistä haasteita puhutaan kasvualoilla paljon enemmän kuin sauna- ja vuorolisistä tai kiky-tuntien soveltamisesta. Käydystä keskustelusta jää liikaa se kuva, että sopimukset ja lainsäädäntö ratkaisevat yritystemme menestyksen.
Jo nykyiset sopimukset mahdollistavat työehtojen heikennyksen, jos yrityksen selviytyminen on vaarassa. Myös väen lomautus käy nopeasti, etenkin pienissä yrityksissä.
Työaikaakin voidaan käyttää joustavasti. Työaikapankit ovat arkipäivää.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
