Suomessa on tavan takaa nostettu tikunnokkaan ministeriöiden virkamiesten ja avustajien valtava määrä.
Määrän suuruudesta tai pienuudesta on vaikea sanoa, mutta esiin tulleet ongelmat kertovat virkamiestyön laadusta, tai pikemminkin laaduttomuudesta.
Maatalousministeriön hallintoneuvos Vilppu Talvitieltä pyydettiin lausunto uhanalaisista luontotyypeistä. Hänen esityksessään oli maininta kahdesta miljoonasta hehtaarista uhanalaiseksi säädettävää luontotyyppiä, josta 1,5 miljoona hehtaaria on metsää.
Myöhemmin luonnonsuojelubiologi Panu Halme päätyi omassa selvityksessään 260.000 hehtaariin eli lähes kymmenen kertaa pienempään määrään.
Asiasta ovat kirjoittaneet sekä Helsingin Sanomat että Iltalehti.
Eduskunta toimi Talvitieltä saatujen tietojen varassa luonnonsuojelulakia käsitellessään ja oppositio, hallituspuolue keskustan tukemana, vaati lakiin muutoksia tuon virheellisen lausunnon pohjalta.
Menemättä Halmeen esittämiin yksityiskohtiin, hänen perustelunsa omista laskelmista vaikuttavat kaikin puolin uskottavilta, samoin kuin perustelut siitä, missä Talvitie on tehnyt laskelmissaan virheitä.
Monet keskustan kansanedustajat tuntevat itsensä pahasti nenästä vedetyiksi. Keskustahan väitti Talvitien laskelmien perusteella, että maanomistajien omaisuudensuoja vaarantuu, ja siksi laista pitää poistaa muutamia luonnon suojelemiseen liittyviä kohtia.
Keskusta sai melkoisen ryöpytyksen muilta hallituspuolueilta, kun se lähti opposition kelkkaan vaatimaan lakiin muutoksia. Jopa hallituksen koossa pysyminen oli varassa.
Halmeen mukaan lain perusteella ei ollut löydettävissä sellaisia laajoja alueita, joilla hakkuut vaarantuisivat. Lain valmistelun yhteydessä metsäyhtiöt eivät myöskään ole esittäneet pelkoja hakkuiden vaarantumisesta, vaikka keskusta näin väitti.
Kaikkein oudointa tässä on se, että Talvitie kertoi HS:lle, että hän teki laskemat yhden kokouksen yhteydessä, eikä hänellä ole enää mitään dokumentteja. Eikä hän edes tehnyt mitään kirjallista laskelmaa.
Hän ilmoitti laskeskelleensa ”parhaan kykynsä mukaan”.
Ennen vanhaan laskelmia ja havainnekuvia tehtiin klubiaskin kanteen. Nyt ei hallitusneuvos vaivautunut edes siihen, vaikka kyse oli hyvin merkittävästä asiasta; tiedoista, joilla metsien hyötykäytöstä ja luonnon suojelemisesta päätettiin.
Toinen ihmetyttävä asia on pääministeri Sanna Marinin (sd.) aterioita koskeva veroton etu. Pääministeri oli saanut valtioneuvoston kansliasta ohjeen, että kylmät ateriat kuuluvat viran verottomiin etuihin.
Lukuisten kanteluiden jälkeen asiaa ryhdyttiin selvittämään. Jo sitä ennen pääministeri maksoi takaisin valtiolle saamansa 14.300 ateriaedun.
Sama ohjeistus aterioiden verottomuudesta on jatkunut muidenkin pääministerien aikana jo kymmenen vuoden ajan.
Jos kerran pääministeri kysyy aterioiden verotuksesta, vähintä kai on, että asia selvitetään verottajalta ja verottajan päätös annetaan ohjeistukseksi. Nyt näin ei toimittu.
Valtioneuvoston kansia sai asiasta apulaisoikeuskanslerin huomautuksen ja pääministeri paljon negatiivista julkisuutta.
Kohtuutonta ei kai ole kysyä, että millainen vastuu toimistaan näillä virkailijoilla on, joiden palkat verorahoilla maksetaan.
Loading ...
